Opetus- ja tutkimuskonferenssi aiheelta Elias Lönnrot ja Karjalan itämerensuomalaisten kansojen kulttuuriperintö
11. huhtikuuta 2012 Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa tapahtui opetus- ja tutkimuskonferenssi nimeltä Elias Lönnrot ja Karjalan itämerensuomalaisten kansojen kulttuuriperintö. Ei ole sattuma, että konferenssilla on se aihe: konferenssi on omistettu Elias Lönnrotin vuotisjuhlalle, jonka syntymästä 9. huuhtikuuta 2012 on täyttänyt 210 vuotta. Konferenssissa asiantuntijat ja nuoret tutkijat, jotka vasta aloittavat taitteellista uraansa: Petroskoin yliopiston, Karjalan pedagogisen valtionakatemian, Petroskoin A. K. Glazunovin valtionkonservatorion opiskelijat ja koululaiset Aunuksen, Äänisenrannan, Kontupohjan ja Suojärven piireistä ja Petroskoista pitivät esitelmiään. |
| Tilaisuuden päätehtävänä oli kiinnittää koululaisten, opettajien, opiskelijoiden ja tiedemiesten kiinnostusta Elias Lönnrotiin ja hänen panokseensa itämerensuomalaisten kansojen kulttuurin ja historian tutkimukseen. Konferenssin osanottajat kertoivat Elias Lönnrotin tutkimustioiminnasta ja sen merkityksestä itämerensuomalaisten kansojen identiteetin ja kulttuurin kehitykselle ja uusista Karjalan itämerensuomalaisten kansojen perinteistä ja nykyaikaista kulttuuria koskevista tutkimuksista. |
Elias Lönnrotin toiminnan tärkeyttä on vaikea yliarvioida, hän tutki suomalaisia ja karjalaisia sekä vepsäläisiä kansanperinteitä ja kulttuuria.
1800-luvulla ei vielä ollut kouluja, ja kaikki, mitä lasten piti tietää, sisältyi satuihin ja runoihin. Monet eivät osanneet kirjoittaa, siksi he oppivat ulkoa lauluja, rytmikkäästi lausuttavia runoja, leikkiloruja, sananlaskuja ja – parssia. Näissä olosuhteissa Lönnrotin oli vaikea koota kansalliseeposta, mutta hän lumoutui kielen ja juonten kauneudesta, keräsi runoja ja saatti ne kirjalliseen asuun.
Vastaisuudessa Kalevala on vaikuttanut suomalaiseen taiteeseen, ja siitä on tullut inspiraation lähde muusikoille, kirjailijoille ja runoilijoille.
Vielä tänäkin päivänä Kalevalan kulttuurista potentiaalia käytetään pedagogiseen ja luovaan toimintaan, eepos auttaa nuorta sukupolvea löytämään vastauksia heitä huolestuttaviin kysymyksiin ja ymmärtämään hyvän ja pahan välisen eron, koska nimenomaan vuosisatainen kansankulttuuri on tiiviissä yhteydessä elämään.
Tilaisuus tapahtui pitkäaikaisen Karjalan tasavallan kansojen ja etnisten yhteisöjen yhtenäisyyden säilyttäminen 2012 - 2016 (Karjalan on kotimme) - nimisen kohdeohjelman puitteissa.
Konferenssin järjestäjät: Valtiollinen kansallisuuspolitiikan ja uskonnollisiin yhdistyksiin sekä omatoimisiin kansalaisjärjestöihin suhteita hoitava komitea ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti.