Kansallisten kulttuurikeskusten verkon perustamista jatketaan Karjalassa
|
21.-23. toukokuuta 2013 Karjalan pohjoisissa piireissä pidettiin koulutusseminaari kansallisten kansainväliseen ECHO-hankkeeseen (Network of Ethno-Cultural and Heritage Organizations) osallistuvien kulttuurikeskusten työntekijöille. Hanke on saanut tukea Karjala-nimisen Eurooppalaisen naapuruuden ja kumppanuuden välineeseen liittyvältä Rajaa ylittävältä yhteistyöohjelmalta. ECHO-hanketta toteuttavat Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö, Karjalan tasavallan kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen keskus ja suomalainen Juminkeko-säätiö.
|
 |
| Ensimmäinen ????-hankkeen seminaari pidettiin Kuhmon kaupungissa Suomessa vuoden 2013 helmikuussa. Seminaariin osallistui yli 30 ihmistä, joiden joukossa oli Karjalan tasavallan niiden kulttuurilaitosten työntekijöitä, joiden yhteyteen perustetaan kansalliset kulttuurikeskukset, sekä karjalaisten, vepsäläisten ja venäläisten kansalaisjärjestöjen edustajia. Seuraava seminaari, johon kokoontui yli 40 osanottajaa, tapahtui 14-15. maaliskuuta 2013 Suojärven piirin Veškelyksen kylässä Karjalan tasavallassa. |
Kolmanteen seminaariin osallistui kansallisten kulttuurikeskusten 20 työntekijää, sekä lehtoreita ja asiantuntijoita, jotka edustivat Karjalan ja Suomen kulttuuri- ja tiedelaitoksia. Seminaarin ensimmäinen päivä pidettiin tunnetun karjalasen kirjailijan Ortjo Stepanovin kotiseudulla – Haikolan kylässä Kalevalan kansallisessa piirissä. Yhteiskunnallinen vaikuttaja Kalevalan piiristä Valentina Saburova kertoi seminaarin osanottajille karjalan kielen nykytilasta piirissä, kielen opiskeluun koulussa liittyvistä ongelmista ja Kalevalan piiriin perustetusta päiväkodista, jossa on käytössä kielipesä-toimintamuoto.
 |
Juminkeko-säätiön johtaja ja ????-hankkeen johtaja Markku Nieminen piti seminaarissa esitelmän aiheesta ”Karjalan kansanrunous”. Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin nauhoitteiden arkiston työntekijä ja filologian kandidaatti Valentina Mironova kertoi oikeista keinoista haastatella paikallisia asukkaita ja kerätä kansanrunoutta. Hän piti kansallisten kulttuurikeskusten työntekijöille työpajan ja käytännön harjoituksen.
|
Kuhmon Runonlaulu-Akatemian johtaja Pekka Huttu-Hiltunen kertoi vienankarjalaisen runonlaulannan erikoispiirteistä ja piti seminaarin osanottajille työpajan.
Markku Nieminen ja Ortjo Stepanovin poika Mihail luennoivat Karjalan tasavallan kirjallisuudesta. Molemmat toimivat oppaina Haikolan tutustumisretkellä. Retken aikana Mihail Stepanov kertoi isänsä elämän ja tuotannon vaiheista.
Seminaarin toisena päivänä vierailtiin Kemin piirin Paanajärven kylässä ja Kalevalan piirin Vuonnisessa ja tutustuttiin Kalevalan kylässä sijaitsevaan ruotsalaisen insinöörin Mobergin taloon. Sen suojiin halutaan avata kansallinen kulttuurikeskus Kalevala-talo.
|
Seminaarin kolmas päivä pidettiin Kostamuksen kaupunkipiirin Vuokkiniemen Kylätalossa. Seminaarin osanottajille annettiin tehtävä suunnitella kansallisen kulttuurikeskuksen toimintaa kirjallisuuden ja runonlaulannan keskuksena. Seminaariin esitelmöimään kutsutut asiantuntijat kertoivat toiminnastaan Kalevala -eepoksen parissa. Čičiliušku -nukketeatterin johtaja Natalja Golubovskaja kertoi siitä, miten harrastajanäyttelijöiden draama- ja nukketeatterit voivat hyödyntää Kalevala-eepoksen rikasta aineistoa ohjelmistossaan. Esimerkkinä hän käytti Koirien Kalevala -näytelmää. |
 |
Karjalan tasavallan Kansalliskirjaston työntekijät Jelena Saikonen ja Nikolai Heikinen tutustuttivat seminaarin osanottajat kirjaston mielenkiintoisiin hankkeisiin, jotka perustuvat Kalevala -eepokseen ja kansalliseen karjalaiseen kulttuuriin. Karjalan tasavallan kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan osaston johtaja Varvara Lebedeva kertoi Karjalan tasavallan Kansallismuseon hankkeista, jotka liittyvät Kalevala-eepokseen.
Seminaari päättyi karjalankielisen teatterin ja Vuokkiniemen kylän kansanlauluyhtyeen esitykseen.