Русская версия  |  Suomi

Kontupohjan seudun karjalaiset

увеличить Karjalan Kontupohjan piirin alkuperäisväestö ovat enimmäkseen lyydiläiset. Vuonna 2010 alkoi mielenkiintoinen museohanke Matka lyydiläisten maahan. Sen alkuunpanija on Kontupohjan seudun museo. Ihana tutkijoista, taiteilijoista ja valokuvaajista koostuva ryhmä kävi Kontupohjan piirin monissa karjalaisissa kylissä. Niiden joukossa ovat Munjärvenlahti eli Spassakaja Guba, Deknavolok, Gotnavolok, Munjärvi eli Munozero, Vohtozero, Jyrkänmäki eli Jurkostrov ja Lismäjärvi eli Lizhmozero. Tutkimusretken aikana kerättiin yli 200 etnografista esinettä, tallennettiin kymmeniä haastatteluja, tehtiin satoja valokuvia ja piirroksia, kuvattiin muutama filmi ja video.
Hankkeen tarkoitus on herättää viranomaisten ja yhteiskunnan huomiota karjalaisten etniseen ryhmään, joka on todella katoamisen vaarassa.
 
Tutkimusmatkan tuloksena Petroskoin ja Kontupohjan museoissa ja näyttelysaleissa pidettiin muutama näyttely, joiden joukossa ovat taide-esineiden näyttely, valokuva- ja kotiseutunäyttely ja etnografinen näyttely.
 
Ketkä ovat lyydiläisiä?
 
Karjalaiset ovat kansa, jonka nimi on määrännyt Karjalan tasavallan virallisen nimityksen. Toisin sanoin, karjalaiset ovat tasavallan ”tittelikansa”.
 
Karjalan tasavallassa karjalaisten kielellä ei ole ainoaa keskusta, josta kielierot haarautuisivat tasaisesti eri suuntiin. On olemassa taas tarkasti määriteltyjä alueita, joista kullakin on erikoisominaisuuksiaan.
 
Karjalan kielessä on kolme perusmurretta, joissa on huomattavia eroja: varsinaiskarjala (Karjalan pohjois- ja keskiosissa, Tverin, Leningradin ja Novgorodin alueilla), livvi (Laatokan itärannikolla ja Aunuksen kannaksella) ja lyydi (kapea kaista Äänisjärven länsirannikolla). Varsinaiskarjala musituttaa suomen kielen itämurteita, lyydi muistuttaa vepsän kieltä. Livvissä on muutamia vepsän kielen ominaisuuksia ja karjalan pohja. Näitä murteita puhuvat ihmiset kutsuvat itseään varsinaiskarjalaisiksi eli vienankarjalaisiksi, livviläisiksi ja lyydiläisiksi. Tutkijat olettavat, että tänään lyydiläisiä on noin 5000 ihmistä, joista vain viidesosa osaa äidinkieltään.
 
Tutustutamme teitä Kontupohjan karjalaisiin. Valokuvaajat ovat lyydiläisten ”maahan” tutkimusretken tehneet Vitalij Golubev (Petroskoi) ja Vadim Lurje (Pietari).
 

Ližmozero

Ližmozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

Ližmozero

Ližmozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje
Ližmozero

Ližmozero
Valokuvan tekijä on

Vadim Lurje

Ližmozero

Ližmozero

Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

Ližmozero

Ližmozero

Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

Ližmozero

Ližmozero

Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje
Jurkostrov
Jurkostrov
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje
Munozero
Munozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

Vohtozero

Vohtozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

Deknavolok

Deknavolok
Valokuvan tekijä on
Vitalij Golubev

Vohtozero

Vohtozero
Valokuvan tekijä on
Vitalij Golubev

Vohtozero

Vohtozero
Valokuvan tekijä on
Vitalij Golubev

 

 
Ližmozero
 
 
Ližmozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje
Jurkostrov
Jurkostrov
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje
Jurkostrov
Jurkostrov
Valokuvan tekijä on
Vitalij Golubev
Ližmozero
Ližmozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje
Ližmozero
 
 
Ližmozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

 

Spasskaja Guba

Spasskaja Guba
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje
Gotnavolok
Gotnavolok
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

Vohtozero

Vohtozero
Valokuvan tekijä on
Vadim Lurje

Jurkostrov

Jurkostrov
Valokuvan tekijä on
Vitalij Golubev

Spasskaja Guba

Spasskaja Guba
Valokuvan tekijä on
Vitalij Golubev

« Takaisin edelliselle sivulle