Русская версия  |  Suomi

J. P. Grigošin. Mordvan tasavalta

Vuoden 2013 marraskuussa on täyttänyt 125 vuotta Jakov Pahomovitš Grigošinin (1888–1939) syntymästä. Mordvalaisen kirjallisuuden historiaan hän jäi runoilijana, joka oli luonut mordvankielisen runouden poetiikan ja metriikan perustan.

Hän syntyi 3. marraskuuta 1888 Jeremejevon kylässä (nyk. Penzan alueen Šemyšeikan piirissä) talonpoikaisperheeseen. Hän valmistui Kazanin opettajaseminaarista ja Saratovin yliopistosta. Valmistuttuaan yliopistosta Jakov suoritti jatko-opintojaan Mordvan kielen, kirjallisuuden, historian ja taloustieteen instituutissa Saranskissa.

Hän oli opettajana maaseudulla, Jakstere sokitsja (Punainen kyntäjä) –lehden toimittajana, Mordvalaisen kulttuurin tutkimuslaitoksen tutkijana ja taidealaa koordinoivana varakomissaarina Mordvalaisten ASNT:n Kansankomissaarien neuvostossa. Jakov Grigošin alkoi kirjoittaa 1920-luvun alussa. Elämänsä tärkeimmän teoksen, joka voidaan vertailla 1600-1700-luvun suurten humanistien toimintaan, hän omisti omalle kansalle. Grigošin kirjoitti ensimmäisen ersänkielisen aapisen. Vuonna 1931 Grigošinilta ilmestyi runokokoelma Od velen gaigemat (Uuden kylän laulut), vuonna 1933 - Od vij (Uusi voima), ja  vuonna 1935 - Kolhozon paksjava (Kolhoosin peltoja pitkin) ja Pozdorovt tet, Mordovija! (Terve, Mordva!). Jakov Grigošinia tunnetaan myös dramaturgina. Hän kirjoitti yksinäytöksisen näytelmän lapsille Jolkan perka (Joulukuuden ympärillä) ja Kuzma Aleksejev –oopperan libreton.

Sitten odottamatta häntä syytettiin tuotantonsa kansallismielisestä luonteesta, kulakkien toiveiden ilmaisemisesta ja työläisten periaatteiden hylkäämisestä.

Runoilijan teosten kääntäjät on myös alistettu vainoille. Samarilainen runoilija V. Bagrov kuoli vankilassa, ja V. Ivanov-Paimen ihmeen kaupalla jäi henkiin. 24. huhtikuuta 1939 Grigošinin elämäntie katkesi traagisesti.

Vuonna 1959 Jakov Grigošinin rehabilitoitiin, mutta vain 1980-luvun lopussa hänen runonsa julkaistiin I. Pinjajevin venäjäntäminä Oktjabrskije zori (Lokakuun ruskot) –kokoelmassa.

                     

 

« Takaisin edelliselle sivulle