Русская версия  |  Suomi

I. Prontšatov. Mordvan tasavalta

Ivan Prontšatov on tunnettu ersärunoilija. Hänen runoutensa eroaa muusta syvällisyydestään, lyyrisyydellään ja rikkaalla luovalla fantasiallaan. Rintamamiehenä, joka edusti ennennäkemättömiä koettelemuksia kokenutta sukupolvea, hän kiinnitti paljon huomiotaan Suuren isänmaallisen sodan aiheeseen ja ihmisten väliseen ystävyyteen. Jokainen runo hehkuu runoilijan hyvyyttä ja sydämellisyyttä.

Ivan Prontšatov syntyi 18. maaliskuuta 1918 Lobaskin kylässä (Itšalkin piiri, Mordvan tasavalta) virkamiehen perheeseen.

Hän opiskeli seitsemänvuotisessa koulussa kotikylässään, vuonna 1934 pääsi opiskelemaan pedagogiseen opistoon, missä aloitti kirjailijatoimintansa.

Hänen ensimmäiset runonsa painettiin Pioneren vaigel (suom. Pioneerin ääni) –lehdessä.

Pedagogisen opiston jälkeen hän pääsi opiskelemaan Mordvan pedagogiseen valtionyliopistoon, mutta rahavaikeuksien vuoksi hän joutui keskeyttämään opintonsa.

Hän oli työssä vähän aikaa kyläopettajana. Vasta vuonna 1949 hän valmistui pedagogisen instituutin filologian tiedekunnasta ja sitten suoritti jatko-opinnon A. M. Gorkin kirjallisuusinstituutissa.

Kirjailija vietti nuoruutensa Suuren isänmaallisen sodan rintamilla. Hän palveli koko sodan ajan tykkimiehenä ja tiedustelijana, haavoittui muutaman kerran. Sotataipaleensa päättyi Prahassa. Hänelle myönnettiin Isänmaallisen sodan II luokan kunniamerkki ja monta mitalia.

Vuonna 1946 hän palasi kotiin. Ivan Prontšatov oli Erzjan kommuna –lehden kirjeenvaihtajana, Mordvan kirjapainon toimittajana, puoleen alueellisen komitean ohjaajana ja työläisenä Saranskin kumitehtaalla.

Ensimmäinen runokokoelma nimeltä Vasen tsvet (suom. Ensimmäinen kukka) ilmestyi vuonna 1939. Runot kuvaavat 1930-luvun tapahtumia ja ihmisten henkisen elämän uusia piirteitä. Runoilija ylistää rakkaan kotimaansa kauneutta ja suuruutta, ihmisen ja luonnon uudistumista.

Runoilijan lyyrinen lahjakkuus on parhaiten kehittynyt sotalyyrikassa. Prontšatovin lyyrinen hahmo on rintamamies ja sotilas, joka on kokenut kaikkia sotavaikeuksia ja puolustanut isänmäätään.

Vuonna 1951 on ilmestynyt runokokoelma Stroise (suom. Rivillä). Runoilija puhuu kovaäänisesti sodan tragismista, sotilaan uroteosta ja tämän uroteon merkityksestä tuleville sukupolville. Mordvankielisen runouden huomattavien teosten joukossa on runokokoelma Senjaža (suom. Sinerrys), Žernova (1971).

Monille teoksille ovat ominaisia filosofiset ajattelut ajasta, runoilijan ja runouden tarkoituksesta, oman kansan kohtalosta, monimutkaisesta nykymaailmasta. Lyyrisen hahmon luonne paljastuu suhtautumisessaan työhön. Prontšatovin mestaruuden kasvu on rikastuttanut myös runouden lajityyppejä.

Hän on kehittänyt tuotannossaan balladin lajityyppiä. Balladi komissaarista –teoksen juoni perustuu runoilijan ajatteluun sodasta, elämästä ja kuolemasta, luomisesta ja tuhoamisesta.

Melnitsy (suom. Myllyt) –balladille on ominaista aikakauden henkinen ja filosofinen tulkinta,  Prontšatovin esteettinen suhtautuminen oman kansansa äskeiseen menneisyyteen.

Runoilijan runot on painettu lehdissä: Moskva, Volga, viikkolehdessä Literaturnaja Mordovija.

100-vuosijuhlan kunniaksi ersärunoilijan ja Suuren isänmaallisen sodan veteraanin, Venäjän kirjailijaliiton jäsenen Ivan Prontšatovin synnyinseudulla pidettiin Prontšatovin luentosarja.

Luentosarjan järjestivät Mordvan tasavallan kulttuuri-, kansallisuuspolitiikka- ja arkistotoimiministeriö, Mordvan tasavallan kirjailijaliitto, Mordvan tasavallan Kansalliskirjasto, Itšalkin keskuskirjastojärjestelmä ja Lobaskin kylähallinto.

Tapahtumassa oli mukana runoilijan maanmiehiä ja teostensa ihailijoita.

Muistelmansa I. N. Prontšatovista kertoivat Mordvan tasavallan kansanrunoilija, Mordvan tasavallan kirjailijaliiton puheenjohtaja A. M. Doronin, tunnettu mordvankielisen kirjallisuuden kriitikko, filologian lisensiaatti G. I. Gorbunov, Mordvan ansioitunut runoilija, Tšilisema –lastenlehden päätoimittaja N. I. Išutkin.

Mordvan A. S. Puškinin Kansalliskirjaston kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden osaston pääkirjastonhoitaja V. B. Bojarkina esitti multimediaesitelmän Ivan Prontšatovin tuotannosta, ja osaston johtaja N. V. Botškanova esitti kirjanäyttelyn, joka kertoi runoilijan elämästä ja tuotannosta. Lisäksi Kansalliskirjaston työntekijät luovuttivat Lobaskin kyläkirjastolle metodisia ja bibliografisia julkaisuja ja kirjoja mordvan kielellä. Runoilijan maanmiehet kertoivat muistelmansa, lukivat hänen runojaan ersän kielellä ja esittivät lempilaulunsa. Katsojat ottivat vastaan mielellään Mordvan tasavallan ansioituneen artistin N. Medvedskin ja Itšalkin kylästä tulleen yhtyeen esityksen.

N. V. Botškanova,

Mordvan A. S. Puškinin Kansalliskirjaston

kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden osaston johtaja

V. B. Bojarkina,

Mordvan A. S. Puškinin Kansalliskirjaston

kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden osaston pääkirjastonhoitaja

 


Galleria


« Takaisin edelliselle sivulle