Uutiset
17/12/2019 Udmurtian Kansalliskirjaston tapahtumat udmurtin kielen päivän kunniaksi
27. marraskuuta Udmurtian Kansalliskirjasto oli mukana viettämässä udmurtin kielen maailmanpäivää.
Kansojen ystävyystalossa pidettiin Venäjän kunnallisfoorumin ryhmätyöskentely aiheesta Venäjän kansojen kielten säilyttäminen ja kehittäminen. Ryhmätyöskentelyn aikana esitettiin udmurtin kielen keskustelukerho Kubo, joka avattiin Udmurtian Kansalliskirjastossa tänä vuonna.
Kerhon juontaja, Kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden keskuksen pääkirjastonhoitaja Jelena Kutasova kertoi siitä, miten pidetään kerhokokouksia ja keitä niihin osallistuu, sekä kerhon toiminnasta ja päämääristä. Jelena Kutasova kiinnitti erityistä huomiota tasavallan asukkaiden motivaatioon äidinkielensä tutkimukseen ja säilyttämiseen.
Foorumissa Kansalliskirjaston varajohtaja Irina Krašeninnikova esitti Udmurtian kansallisen sähköisen kirjaston. Tämä kirjasto on hanke, jonka on käynnistänyt ja toteuttaa Udmurtian Kansalliskirjasto yhteistyössä tasavallan kokoelmapitäjien kanssa. Hanke on tänä vuonna saanut Udmurtian valtionpalkinnon.
Kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden keskuksessa pidettiin luento aiheesta Udmurtin kieli saksalaisella korostuksella. Ennen Kansalliskirjaston varajohtajan esitelmää keskuksen johtaja Tatjana Nikolajeva onnitteli yleisöä udmurtin kielen maailmanpäivän johdosta. Yleisö oli Udmurtian valtionyliopiston udmurtin kielitieteen, fennougristiikan ja journalistiikan instituutin ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita.
Juhla on nuori, sitä on vietetty tänä vuotta vain toista kertaa, sen vuoksi juhlaperinteitä on vielä muodostumassa. Tässä mielessä perinteiseksi muodostui uusi verkkokilpailu Udmurtin kieli: tuttu ja tuntematon, jonka valmistivat kirjastoammattilaiset. Kaikki, jotka alkavat opiskella udmurtin kieltä, voivat testata osaamisiaan, jotka liittyvät kielioppiin ja sanastoon, mm. saada arvosanan ja todistuksen. Tämä kiinnostaa myös koululaisia, jotka ovat keräämässä ansiokansiotaan.
Luennolla A. L. Semjonova kertoi udmurtin kielen opetuskokemuksestaan Göttingenin Georg-August-yliopistossa ja yritti vastata kysymykseen, miksi saksalaiset tarvitsevat udmurtin kieltä. Pääkielten lisäksi tämän yliopiston opiskelijat voivat valita harvinaisia kieliä, koska ajatellaan, että niiden osaaminen tekee ihmisen ainutlaatuiseksi. Samalla opiskelijoiden motivaatiotaso oli hämmästyttävä, ja udmurtin kielen oppitunneille tuli myös opiskelijoista muista yliopistoista.
Kieltä opiskeltiin yhden lukukauden ajan. Saksalaisten opiskelijoiden kohtaamien vaikeuksien joukossa oli kyrillisten aakkosten oppiminen, r-äänteen ja kaksoiskonsonanttien ääntäminen ja yms. He ovat lyhyessä ajassa kuitenkin osoittaneet kielen hyvän osaamistason. Lehtori sanoi, että syynä siihen on avoimuus tiedoille, hyvä motivaatio ja kiinnostuneisuus udmurtin kielen opiskelusta. Suoritettuaan yliopistokurssin eräät opiskelijat kävivät Udmurtiassa udmurtin kesäkursseilla ja kävivät lukijoina Udmurtian Kansalliskirjastossa.
Luennon yleisön erityistä kiinnostusta aiheutti ainutlaatuinen elokuva Buranovon mummojen osallistumisesta Euroviisuihin 2012. Elokuvassa kerrottiin myös saksalaisten suhtautumisesta Udmurtian kulttuuriin ja heidän käsityksestään.
Perinteen mukaan udmurtin kielen päivän kunniaksi Kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden keskus keräsi kirjastokokoelmista kirjanäyttelyn. Näyttelyssä nimeltä Dyšetjs’ko udmurt kylez (suom. Opiskelen udmurttia) oli esillä tieteellisiä teoksia, sanakirjoja, udmurtin kielen oppikirjoja ja oppivihkoja, mm. oppimateriaaleja saksan kielellä. Anna Semjonova mainitsi, että hän opetti saksalaisille udmurtin kieltä käyttäen Eberhard Winklerin Udmurtin kielen kielioppi –kirjaa, ja sanoi kirjan onnistuneen. Oppikirjassa udmurtin kielestä kerrotaan saksaa äidinkielenä puhuvan henkilön kielilogiikan kannalta, ja tämän ansiosta opiskelijoiden oli helpompaa perehtyä oppimateriaaliin.