Русская версия  |  Suomi

Uutiset

20/12/2019 Etnofestivaali Kalevalan maan 2020 järjestäjät esittivät juhlavuoden ohjelman

16. joulukuuta 2019 Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin lehdistötilaisuus, joka oli omistettu XIV Kalevalan maa 2020 – kansainväliselle etnofestivaalille, joka pidetään helmi-maaliskuussa 2020 Karjalassa, Moskovassa, Pietarissa ja Leningradin alueella ja omistetaan Karjalan tasavallan 100-vuosijuhlalle.

Lehdistötilaisuudessa olivat mukana Karjalan tasavallan Lainsäädäntökokouksen opetus-, kulttuuri-, urheilu- ja nuorisopolitiikkakomitean puheenjohtaja Galina Gorelikova, etnofestivaalin tekijä ja johtaja, Venäjän maantieteellisen seuran jäsen Vladimir Golovatšev, Karjalan kansainyhteisön puheenjohtaja Mihail Dovgalev, Karjalan kulttuuriministerin ensimmäinen sijainen Sergei Solovjov, Kantele- laulu- ja tanssiyhtyeen johtaja Natalja Lvova, Venäjän maantieteellisen seuran ekotehokkaan matkailun lautakunnan puheenjohtaja Anton Juško.

Etnofestivaali, joka pidetään joka vuosi vuodesta 2006 alkaen ja jonka aiheena on Karjalan aineellinen ja henkinen kulttuuri, on yksi laajamittaisimmista tapahtumista, jotka esittävät tasavallan kulttuuri-, luonto- ja matkailupotentiaalia Luoteisella alueella ja maailman kulttuurissa.

Vuonna 2020 etnofestivaalin avajaiset pidetään Pietarin keskustassa Pietari-Paavalin linnoituksessa ja se alkaa siitä, että Naryškinin bastionilta ammutaan tykillä Karjalan 100-vuosijuhlalle omistettu merkkilaukaus. Ohjelmaa jatkavat näyttely-, konsertti- sekä tiede- ja sivistystapahtumat Karjalan tasavallan, Moskovan ja Leningradin alueen kulttuuri-, opetus- ja nuorisopolitiikkalaitoksilla.

Sitten pidetään palkintoseremonia etnofestivaalin kilpailuohjelman voittajille, mm. Kalevala on auringon maa – nimisen lasten taidefestivaalin, Karjalan maan kasvot -valokuvakilpailun, matkailualan edustajien kilpailun ja nuorten suunnittelijoiden kilpailun voittajille.

Karjalan Kansalliskirjasto tulee ehdottomasti olemaan mukana etnofestivaalissa ja mahdollisuuksien mukaan kutsuu kirjastoja suomalais-ugrilaisilta alueilta.

«Takaisin edelliselle sivulle