Uutiset
03/06/2020 Monikansallisuus vahvuutena
Kirjailija, journalisti, filologi ja kääntäjä Gurbanov Knjaz Gotšag kertoi Literaturnaja Rossija (suom. Kirjallisuus-Venäjä) –lehdelle antamassaan haastattelussa hämmästyttävästä muutostaan Jugraan, Jeremei Aipinin teosten käännöksistä azerbaijanin kielelle, ystävyydestään udmurttikirjailijan Vjatšeslav Ar-Sergin kanssa ja kirjallisuusprosessista. Uutisen lopussa on linkkejä kirjailijan julkaisuihin.
Jugralaista kirjailijaa haastatteli Literaturnaja Rossija –lehden journalisti Ivan Korotkov. Nuoren Knjaz Gotšag –nimisen pojan ammatti oli taivaan etukäteen määräämä. Hän itse sanoi, että kaikki tärkeimmät tapahtumat ovat sattuneet elämässään kirjallisuuden ansiosta. Kun pohjoisille seuduille lähdettiin ansaitsemaan rahaa ja etsimään parempaa elämää, pohjola rupesi houkuttelemaan nuorta poikaa, kun hän luki Rustan Ibragimbekovin pienoisromaanin nimeltä Hronika odnogo otkrytija (suom. Erään löydöksen kronikka). Teoksen hahmona oli siperialaisen öljyn löytäjä Farman Salmanov. Legendaarisen geologin saavutusten inspiroima Knjaz Gotšag haaveili käyvänsä jyrkkien taigametsien peittämillä seuduilla. Tuleva kirjailija on saapunut Jugraan käytyään Amurissa ja Kronstadtissa.
Hän teki kovaa työtä rakentajana ja sitten geodeettisessa retkikunnassa, muttei tämä estänyt häntä rakastamasta venäläistä kirjallisuutta ja venäjän kieltä. Hän halusi oppia filologiksi, ja kolmas yritys päästä opiskelemaan onnistui. Ylioppilaaksi pyrkivä mies kirjoitti ainekirjoituskokeensa runoissa. Hänen oli vaikea myös päästä jugralaisten journalistien joukkoon puutteellisen kieliosaamisensa vuoksi. Huolimatta siitä Knjaz Gotšag jatkoi huolellisesti venäjän kielen opintojaan, ja asiat menivät niin hyvin, että Farman Salmanov, jolla kirjailija on inspiroitunut, on kiinnittänyt huomiotaan hänestä kertovaan esseeseen. Aloitteleva journalisti on nopeasti parantanut kieliosaamisensa lukemalla venäläisiä klassikoita ja nykykirjailijoita. Hän piti esimerkkinä maanmiestään Tšingiz Guseinovia ja korosti tämän korkeaa ammattitasoa ja ihanaa ja mestarillista esitystapaa.
Kirjallisuus voi auttaa sekä parantamaan kieliosaamisia että myös löytämään hyvät ystävät. Kirjailija on tutustunut udmurttilaiseen kollegaansa Vjatšeslav Ar-Sergiin jo 15 vuotta sitten. Knjaz Gotšag pitää Ar-Sergiä monikansallisen venäläisen kirjallisuuden klassikona ja on haastatellut kirjailijaa muutaman kerran Literaturnaja Rossija –lehden pyynnöstä.
Jugralaiselta kirjailijalta ilmestyy teoksia sekä venäjän kielellä että azerbaijanin äidinkielellään. Se auttaa häntä löytämään uusia tuotantopuolia ja paljastamaan duaalia maailmankuvaa.
Kirjailijan mielestä kieliä on suojeltava, koska jopa yhden kielen hävittyä koko maailman kulttuuri tulee köyhemmäksi. Jugran kansojen kielet eivät ole poikkeus. Pitää löytää tasapaino venäjän kielen vaikutuksen ja pohjoisten kansojen omaperäisen kulttuurin säilyttämisen väliltä.
Käännökset ovat erityinen osa tuotantoa. Knjaz Gotšag tekee yhteistyötä samassa kylässä asuvan Mamed Orudžin kanssa. Kirjailijalle tärkeintä on löytää ilmeikkäitä sanoja ja säilyttää tekijän intonaatiota. Lisäksi se on suuri vastuu.
Viimeinen haastattelukysymys oli päivänpolttava: journalisti kysyi kirjailijalta, onko venäjän kieli muuttunut huonommaksi tai köyhemmäksi viime 20 vuodessa, kuten monet ihmiset ajattelevat. Vastaus tähän kysymykseen löytyy haastattelun kokotekstistä Literaturnaja Rossija –lehden kotisivuilta.
Jos haluat tutustua lähemmin muihin elämäkerrallisiin seikkoihin Knjaz Gotšagista, käy hänen kotisivuillaan.
Lue tekijän teoksia Literaturnaja Rossija –lehdessä:
- Kansainvälisestä Jugra-palkinnosta, 2015
- Kertomus Slovo – kinžal (suom. Tikarisana)
Udmurtian kansankirjailijan Vjatšeslav Ar-Sergin haastattelut:
- mordvankielisestä kirjallisuudesta ja kirjailijoista
- unkarinkielisestä kirjallisuudesta ja sen realiteeteista
- Kalmykian kansanrunoilija Erdni Eldyševista