Uutiset
06/08/2020 Harvinaisten kirjojen osaston salaisuudet: Kirjat omistautuvine kirjoituksineen
Neuvostoliiton aikana hyvää kirjaa pidettiin parhaana lahjana. Kirjat olivat halpoja, joten sekä professori että työläinen eli eläkeläinen olisivat voineet muodostaa hyvän kirjaston, lisäksi levikki oli 10 tuhatta ja jopa miljoonia. Oli tapana lahjoittaa kirjoja tärkeinä päivinä lapsille, ystäville ja tuttaville, naapureille ja kollegoille.
Inscript, eli käsin kirjoitettu omistautuminen - ei ole vain kirjakulttuurin tosiasia, vaan se kuvaa aikakauttaan ja toistaa sen sävyjä. Omistautuvat kirjoitukset kertovat kirjan lahjoittajien mielialasta, tunteista ja ajatuksista, sisältävät lahjoittajan alkuperäisen allekirjoituksen ja päiväyksen.
Ne ovat pääsääntöisesti kärpäslehdessä tai kirjan etusivulla, joskus se on lyhyt ja joskus monisanoinen teksti tai runollinen viesti. Kirjoituksen lyhyt muoto on lähellä onnitteluosoitteita ja postikortteja.
Neuvostoliiton aikana hyvää kirjaa pidettiin parhaana lahjana. Kirjat olivat halpoja, joten sekä professori että työläinen eli eläkeläinen olisivat voineet muodostaa hyvän kirjaston, lisäksi levikki oli 10 tuhatta ja jopa miljoonia. Oli tapana lahjoittaa kirjoja tärkeinä päivinä lapsille, ystäville ja tuttaville, naapureille ja kollegoille.
Nimikirjoituksien mitä suurin kokoelma on Puškinin Kansalliskirjaston harvinaisten kirjojen osaston varastossa. Nämä kirjat ovat päässeet varastoon eri tavalla: ne ovat lukijoiden tai kirjailijoiden lahjoittamia, esim. kirjaesittelyjen jälkeen.
Mielenkiintoinen kirjoitus löytyy Nikul Erkajan kirjasta "Aljoška": "Nikolai Ivanovitsh! Ota Aljoška perheeseesi, hän ei ole paha poika, kärsin kuitenkin hänen kanssaan pitkään ja uskon, että hänestä tulee hyvä ihminen. Nikul Erkaj. 12. toukokuuta 1970 ". On kiitollisiakin kirjoituksia, esim. N. L. Vasiljevin kirjassa “L. I. Polezhajev ja venäläinen kirjallisuus" lukee: ”Rakkaalle Juri Frolovitš Juškinillle kiitoksella tuesta Polezhajev-aiheeseen liittyvässä työssä. Kirjoittaja".
Äskettäin nimikirjoituskokoelma sai N. Voroninan kirjoja "Kohtaloni kronotooppi" kirjoituksella: "Kohtaloni sitovat läheiset siteet Puškinin kirjastoon. Esitän kiitollisuudella tämän kirjan teille. Professori N. Voronina ". I. A. Radovin teoksessa" Trofimovka, Derganovka, myös Rostaši" lukee:" Mordovian tasavallan Puškinin Kansalliskirjastolle, kulttuurin ja perinteiden ylläpitäjälle ja levittäjälle koko sivilisaation historian ajan. Kirjoittajalta " ym.
Lämpimät ja vilpittömät kirjastolle ja lukijoille osoitetut kirjoitukset muistuttavat monien lahjoittajien pitkäaikaisesta ystävyydestä kirjaston henkilökunnan kanssa. Tässä on vain muutama heistä: Venäjän federaation ansioitunut kulttuurityöntekijä, Venäjän federaation teatterityöntekijöiden liiton jäsen, Venäjän federaation Journalistiliiton jäsen, Mordovian Ogarevin valtionyliopiston työveteraani, taidehistorian tohtori, professori, kuuluisa teatterikriitikko Vasili Sergeevitsh Bryzhinski: "Rakkaalle Puškinskajalle, ystävällisimpien toivomuksien kanssa"; Venäjän Kirjailijaliiton jäsen, kuuluisa runoilija Gennadi Grebentsov: “Parhaalle kirjastolle, jossa työskentelee upeita työntekijöitä ja jossa käy parhaita lukijoita. Hyvin toivein, kirjailija!"
Nimikirjoitukset pitävät ajan, tapahtumien merkkejä, ja niiden avulla on mahdollista lukea paljon enemmän kuin itse kirjoituksissa on. Teidän on vain kyettävä "lukemaan", ja sitten näistä mikroskripteistä voi oppia paljon.