Uutiset
18/08/2021 Etsimässä udmurttilaisia helmiä virolaisista arkistoista: T. G. Minnijahmetovan kirjan esittelytilaisuus
18. elokuuta Udmurttien seutu –kerhossa pidettiin kansatieteilijän, historian tohtorin ja filosofian tohtorin Tatjana Minnijahmetovan Etsimässä udmurttilaisia helmiä virolaisista arkistoista –nimisen kirjan esittelytilaisuus.
Eesti Kirjandusmuuseumi Eesti Rahvaluule Arhiiv,
Eesti Keele Instituut,
Tartu Ülikooli eesti ja üldkeeleteaduse instituut,
Eesti Kunstiakadeemia,
Eesti Muusika- ja Teatriakadeemia.
Etsimässä udmurttilaisia helmiä virolaisista arkistoista –kirjansa alkusanoissa kirjantekijä kirjoittaa, että suurin osa udmurttilaista kokoelma pysyy tutkimattomana, se odottaa ”löytäjäänsä” ja ainutlaatuisten tietojen tieteellistä käyttöönottoa, niiden käsittelyä ja hyödyntämistä. Tällä tarkoituksella Tatjana Minnijahmetova teki yrityksen etsiä ja systematisoida kaikki ”udmurttilaiset helmet”, jotka ovat hajallaan Viron arkistoissa, luodakseen eräänlaisen yhteisen luettelon.
Huomattavan panoksen udmurttien kansatieteeseen on tehnyt virolaisesta Räpinasta kotoisin oleva Maximilian Theodor Buch (Max Buch). Hänen nimeensä yhdistetään myös se, että Viron kansallismuseossa on ilmaantunut ensimmäisiä udmurtteihin liittyviä näyttelyesineitä, mm. jotka vuonna 1923 on luovuttanut museolle Viron Oppineiden Seura.
Merkittävä rooli Tarton yliopiston ja Viron kansallismuseon kansatieteellisten tutkimusten käsitteellistä painopistettä varten oli suomalaisella kansatieteilijällä I. Mannisella. Hän kannatti kansojen tutkimusta käyttämällä historiallista, vertailevaa typologista ja kartografista lähestymistapaa. Hänen ideansa suomalais-ugrilaisten kansojen kattavasta tutkimuksesta toteuttivat 1970-luvun alussa ensimmäiset Viron kansallismuseon retkikunnat Udmurtiaan. Tiivis yhteistyö udmurttilaisten asiantuntijoiden kanssa alkoi vuonna 1977, kun Udmurtian kansallismuseon aloitteesta järjestettiin yhteinen retkikunta Aleksei Petersonin (Viron kansallismuseon johtajan) ja Udmurtian kansallismuseon osastopäällikön Serafima Lebedevan johdolla.
Aiottiin järjestää yksi retkikunta, mutta sattui näin, että Viron kansallismuseon työntekijöiden retkikuntia udmurttien luokse jatkettiin vuoteen 1991 saakka. Kenttätutkimuksiin ja konsultaatioihin on useasti osallistunut Udmurtian valtionyliopiston opettajia ja opiskelijoita, Venäjän tiedeakatemian Uralin osaston Udmurtian historian, kielen ja kirjallisuuden instituutin tutkijoita. Udmurtian Kansalliskirjaston kokoelmista esittelytilaisuuden kunniaksi kerätyssä näyttelyssä oli esillä mm. S. Lebedevan kokoelmaan kuuluvia julkaisuja, jotka ilmestyivät Virossa ja koskevat näiden retkikuntien toimintaa.
Etsimässä udmurttilaisia helmiä virolaisista arkistoista –hakuteosta oltiin laatimassa kaksi vuotta. Hanke on saanut tukea Viron opetus- ja tiedeministeriön Sukukansaohjelmalta ja Euroopan aluekehitysrahastolta.
T. G. Minnijahmetova korosti, että tämä kirja on suuren tekijäryhmän työn tulos, ja tässä ryhmässä oli mukana tiedemiehiä, museoiden, arkistojen ja instituuttien tutkijoita ja teknisten työntekijöitä, tiede- ja kansalaisjärjestöjen työntekijöitä. Hän kiitti kaikkia ja osoitti kunnioitusta sekä sanoi, että yhteistyö näiden henkilöiden kanssa oli hänelle suurta nautintoa ja onnellista sattumaa hänen tieteellisessä elämässään.
Pieni osa audiotalenteista on transkriptoitu ja käännetty venäjäksi kirjantekijän toimesta, ja osa niistä, mm. kertomuksia rituaaleista ja perinteistä, kansanperinteellisiä juonia ja tarinoita, mytologisia hahmoja, erilaisia bylinoita ja lauluja on myös sisällytetty kirjaan.
Virolaisten arkistojen tutkiminen jatkuu, monet kokoelmat on jo digitoitu, ja ne tehdään saataviksi laajalle yleisölle. Avoimesti saatavilla on myös hakuteos Etsimässä udmurttilaisia helmiä virolaisista arkistoista. Vaikka kirjoittaja itse korostaa vaatimattomasti, ettei hänen teoksensa heijasta täydellisesti arkistokokoelmia, se inspiroi epäilemättä tekemään uusia löytöjä niitä, jotka ovat kiinnostuneet suomalais-ugrilaisten kansojen kansallisista kulttuureista.