Uutiset
25/08/2016 Venäjän vähälukuisten kansojen IV festivaalin symboliksi valittiin ystävyyskaruselli
Edellisenä viikonloppuna 19. - 21. elokuuta Pietari otti vastaan Venäjän vähälukuisten suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen taidefestivaalin osanottajat. Edellisten festivaalien tapahtumapaikkoina olivat Leningradin alueen kaupungit Sestoretsk, Viipuri, Tosno, mutta tänä vuonna kolme festivaalipäivää piti paikkansa pohjoisessa pääkaupungissa.
19. elokuuta osallistujille järjestettiin työpajoja ja tutustumisiltoja. Tapahtumat yhdistivät yhtyeitä ja solisteja Udmurtian Tasavallasta, Nenetsien ja Jamalin Nenetsien autonomisesta piirikunnasta, Hanti-Mansian autonomisesta piirikunnasta – Jugrasta, Krasnojarskin aluepiirin Taimyrin dolgaanien ja nenetsien piiristä, Murmanskin, Pihkovan ja Leningradiin alueelta sekä Virosta ja Latviasta.
Festivaalin avajaiset pidettiin 20. elokuuta Sheremetjevien palatsissa – Musiikkimuseossa. Leningradin alueen kulttuurikomitean puheenjohtaja Evgenii Tsaikovski kiitti huomiotaan lauantaipäivän pilviseen sään ja sanoi, että aurinkoa on osallistujien sydämissä, lauluissa ja tansseissa. Sitten hän puhui aineellisen ja aineettoman kulttuurin eroavuudesta: ”Aineellinen kulttuuri on sitä, mitä voi koskettaa. Aineeton kulttuuri on sitä, mitä sydämen tuntee ja mikä muodostaa ylpeyttämme, mikä on minuuttamme: keitä me olemme, mistä olemme… Se on festivaalin keskeistä ideologiaa”.
"Olen iloinen, sillä täällä olen nähnyt henkilöt, jotka olen jo aikaisemminkin tavannut, sekä aivan uusia kasvoja. Se tarkoittaa, että festivaali elää, kehittää ja ansaitsee yhä enemmän huomiota”, korosti tervehdyspuheessaan Venäjän kansantaiteen talon ensimmäinen varajohtaja ja Venäjän kansojen kulttuuritalon johtaja Meri Rusanova.
"Minua ilahduttaa, että suomalais-ugriaisten projektien joukkoon on liittynyt Venäjän vähälukuisten suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen taidefestivaali, joka on jo neljättä kertaa esittänyt sitä, kuinka maamme on tärkeää säilyttää niiden kansojen kulttuuria, joiden väkiluku on pieni. Se, että festivaali on jo monta vuotta saanut tukea Venäjän kansantaiteen talolta, Venäjän Federaation kulttuuriministeriöltä, Leningradin alueen viranomaisilta ja laitoksilta, todistaa festivaaliin kiinnitettävän vakavaa huomiota. On mukavaa, että joskus syntyneestä festivaali-ideasta on tullut maineikas festivaalihistoria”, sanoi Venäjän Federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Barahova, hän lisäsi myös, ettei mikään idea olisi kehittynyt festivaaliksi ilman osallistujia. Tämän hankkeen perustana on erilaisia kaupunkeja, alueita ja kulttuureja.
Leningradin alueen Kansantaiteen talon johtaja Andrei Ryzhov sanoi tervehdyspuheessaan, että avajaisissa oli mukana Venäjän etnografisen museon edustajia – Venäjän ja Baltian alueen kansanpukujen tukijoita. He tietävät perusteellisesti festivaalille osallistuvien kansojen pukujen ominaisuudet sekä voivat neuvoa yhtyeiden johtajia oikeiden pukujen tekemisessä.
Avajaisseremonian päätteeksi osallistujat aloittivat ystävyyskarusellin, joka koostui suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen perinteitä ja tapoja symboloivista nauhoista.
Sitten festivaalitoiminta jatkui pyöreän pöydän keskusteluun aiheesta ”Aineettoman kulttuuriperinnön säilyttäminen ja kehittäminen globalisaation yhteydessä olennaisena edellytyksenä Venäjän kansojen kulttuuriperinteiden säilyttämiselle”.
Kulttuuriohjelman osana oli moottoriveneretki Nevajoella sekä bussiretki Pietariin.
Seuraavana päivänä ystävyyskaruselli rupesi uudelleen pyörimään toisella tapahtumapaikalla eli huvipuistossa Jelagininsaarella, missä pidettiin festivaalin gaalakonsertti. Lavan lähelle pantiin näytteille Koskenalan piirin vepsäläisen kansanperinnekeskuksen ja Lotinapellon käsityökeskuksen käsityönäyttely, lisäksi avattiin saven valamisen, kutomisen ja muiden käsitöiden työpajat.
Gaalkonsertin avajaisissa tervehdyssanat lausuivat Leningradin alueen kulttuurikomitean puheenjohtaja Evgenii Tsaikovski ja Kansantaiteen talon johtaja Andrei Ryzhov. ”Se, että juhliimme osallistuu yhtyeitä Virosta ja Latviasta, puhuu sen puolesta, että festivaalilla on tärkeää merkitystä kansainväliselle etnokulttuuriselle dialogille ja näin ollen sillä on mitä korkeinta humanistista ulottuvuutta", huomautti Tatjana Barahova ja kiitti kaikkia esiintyjiä heidän lahjakkuudestaan ja aktiivisesta osallistumisestaan Venäjän festivaaliliikkeeseen.
Sitten katsojat, joiden joukossa oli sekä pietarilaisia että pohjoisen pääkaupungin vieraita, näkivät Venäjän alueilta, Virosta ja Latviasta tulleiden yhtyeiden esitykset. Laulettiin kansanlauluja besermaanin, vepsän, inkeroisen, nenetsin, seton, suomen ja hantin kielellä. Ohjelmistoon kuului kehtolauluja, häälauluja, inkeroinen laulu kokista, setonkielinen laulu kansanlaulun voimasta. Vepsäläinen kansanperinneyhtye Ojatskaja vetserka esitti kansannukkeja, Jugran Kulttuuri-taiteilijaryhmä esitti obinugrilaisia kansantansseja ja sävelmiä kielisoittimilla, ja festivaalin vakiovieras latvialainen kansantanssiyhtye Jampadracis näytti katkelmia rituaaleista ja omaperäisiä latvialaisia tansseja.
Festivaali päättyi palkintoseremoniaan. Artistit saivat ystävyyskarusellia pyörimään kokoontuakseen täälle uudelleen Venäjän vähälukuisten suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen V taidefestivaalille.
Festivaalin perustajia ja järjestäjiä ovat Venäjän Federaation kulttuuriministeriö, Venäjän kansantaiteen talo, Venäjän Federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus, Leningradin alueen kulttuurikomitea ja Leningradin alueen kansantaiteen talo.
Informaatiokeskus, Finnougoria Anna Bazhenova
Puh./faksi: 8 (8212) 24-49-37,44-03-40
E-mail: fucult@finnougoria.ru, finnougoria@mail.ru
VKontakte: vk.com/fucentr_ru
Facebook: www.facebook.com/infucentr
Galleria
