Uutiset
12/10/2017 Petroskoissa kohta avataan keskustelutupa
15. syyskuuta Kižin museossa pidettiin Besjodnaja fatera (suom. Keskustelutupa) -hankkeen esittelytilaisuus, hanke antaa Karjalan Tasavallan ja Petroskoin asukkaille mahdollisuuden perehtyä Äänisniemen venäläisten kulttuuriperintöön. Hanke on saanut tukea Presidenttiavustussäätiöltä ja se toteutetaan museon ja Venäläisten perinteiden seuraanto –kansalaisjärjestön yhteistyössä.
1800-luvun lopulla – 1900-luvun alussa Äänisniemellä besjodaksi (suom. keskustelutilaisuus) kutsuttiin nuorten iltamaa, joka pidettiin suljetussa tilassa, tuvassa (äänisniemeläisellä murteella tupa on fatera). Tavallisesti nuoret vuokrasivat tuvan yksinäiseltä akalta tai köyhiltä ihmisiltä ja yleensä se oli savutupa. Kun ruvettiin tanssimaan, pöytä siirrettiin huoneen laidalle tai ulos. Fateria valaistiin kynttilöillä, päreillä ja 1900-luvun alussa öljylampuilla. Tavallisesti besjodat alkoivat Pokrovan päivänä (14. lokakuuta) ja jatkoivat koko syksyn ja talven ja päättyivät ennen suurta paastoa. Besjodat olivat kahta tyyppiä: toisissa leikittiin ja toisissa kehrättiin. 1800-luvun lopulla tansittiin katrillia, lantsy-tanssia ja haitarin ilmestyttyä kylään tuli uusia sävelmiä ja tansseja: krakowiak, pas d'Espagne, valssi ja muut.
Venäläisten perinteiden seuraanto –kansalaisjärjestöä johtaa Natalja Mihailova, Kiži-museon kansanperinneyhtyeen johtaja. Yhtyeelle on työvuosinaan kertynyt runsaasti kokemusta juhlien, etnografisten festivaalien ja maisemanäytelmien järjestämisestä. Samalla Natalja tuntee aina sääliä, jos folkkonsertteihin, äänisniemiläisille besjodille tai työpajoihin tulee vähän kävijöitä. Besjodnaja fatera –hankkeen tarkoituksena on korjata tämä tilanne ja herättää kiinnostusta aiheettomasti unohdettuun äänisniemeläiseen kulttuuriperintöön.
Marraskuussa 2017 Petroskoissa Kižin museossa avataan studio, missä 16 vuotta vanhemmat kävijät voivat perehtyä perinteisen kulttuurin maailmaan folkloristien, etnokoreografien ja etnomusiikintutkijoiden opastamina. Studion jäsenet oppivat laulamaan äänisniemeläisiä lauluja, osaavat kansantansseja, pelejä ja tutustuvat kansanpuvun ompelemisen salaisuuksiin, käyvät konserteissa, näyttelyissä ja folkohjelmissa.
Metodiset hankemateriaalit (laulujen tekstit, sävelmät, pukujen valokuvat, studion opetusmenetelmät) julkaistaan sähköisessä muodossa ja ne ovat studion jäsenten ja muiden kiinnostuneiden henkilöiden vapaasti käytettävissä. Hankkeen partneri on Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutti. Hankkeen lopussa studion osallistujat esittelevät toimintansa tulokset Kižin saarella, kun juhlitaan Pokrovan päivää. Tapahtuma pidetään maisemanäytelmänä ja interaktiivisena konserttiohjelmana.
Hanke toteutetaan Venäjän Federaation Presidentin avustuksella, jonka on myöntänyt Presidenttiavustussäätiö kansalaisyhteiskunnan kehittämiseksi.
Galleria
