Maailmanpankki: ensimmäisiä askeleita Karjalassa. v 2016
YK:n alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvän asiantuntijamekanismin puheenjohtaja Aleksei Tsykarevin haastattelu Oma Mua -lehteä varten
Maailmanpankki on Yhdistyneiden Kansakuntien instituutteja. Maailmanpankin tuen, mm. rahatuen ansiosta kaikkialla maailmassa toteutetaan hankkeita, jotka kohdistuvat alkuperäiskansojen kulttuurin kehitykseen. Pankilla on myös hankkeita Venäjän alueilla. Viime vuonna Pankki on kiinnittänyt huomiotaan Karjalaan ja teki päätöksen tasavallan alkuperäiskansojen tukemisesta. Sillanrakentajana Maailmanpankin ja Karjalan välillä toimivat Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriö ja suomalais-ugrilainen aktivisti, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvän asiantuntijamekanismin puheenjohtaja Aleksei Tsykarev.
– Aleksei, mikä on Maailmanpankki ja milloin sinä olet itse tutustunut sen toimintaan?
– Vuonna 2013 minut valittiin YK:n alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvän asiantuntijamekanismin jäseneksi. Silloinkin minä rupesin osallistumaan Maailmanpankin tapahtumiin, koska se kuuluu YK:n järjestelmään ja sillä on tärkeä merkitys alkuperäiskansojen eduille. Globaalina rahoituslaitoksena Maailmanpankki rahoittaa lukuisia hankkeita kaikkialla maailmassa, mm. alkuperäiskansojen asuinalueilla. Aivan viime aikoina alkuperäiskansojen oikeuksista on tullut Maailmanpankin prioriteetti, ja heidän etujensa huomioimisesta on tullut ratkaiseva kriteeri päätöksenteossa alkuperäiskansojen elämään vaikuttavien hankkeiden rahoituksesta.
Lisäksi Maailmanpankki rahoittaa erilaisia alkuperäiskansojen opetus- ja kulttuurihankkeita. Sillä minä olen aina asettanut kansainvälisen toimintani tehtäväksi konkreettisen hyödyn tuottamisen Venäjän ja Karjalan alkuperäiskansoille, minun teki mieli viehättää pankin tasavaltaamme.
– Miten sinä onnistuit kiinnittämään YK:n niin suuren rahoituslaitoksen huomiota Karjalaan?
– Toukokuussa 2014 YK:n päämajassa YK:n pysyvän alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvän foorumin 13. istunnossa pidettiin Venäjän alkuperäiskansojen delegaation ja Maailmanpankin edustajien tapaaminen, jonka aikana on ensimmäistä kertaa keskusteltu mahdollisesta Maailmanpankin edustajien vierailusta. Siihen mennessä pankki on jo ehtinyt valmistamaan raportin Venäjän alkuperäiskansoista, ja sen oli tärkeää jatkaa dialogia alueellisella tasolla. Puolentoista vuoden kuluttua tapahtui Karjalan-vierailu, asiantuntijat olivat vaikuttuneita paikallisten aloitteiden toteuttamistasosta ja Karjalan Tasavallan asukkaiden aktiivisuudesta. Asiantuntijat kiinnittivät erityistä huomiotaan etnokulttuurisiin keskuksiin. Pankin asiantuntijat tekivät aloitteen ja ehdottivat, että Karjala toteuttaa yhteistyöhankkeen alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön tukemiseksi. On pidetty vielä kolme vierailua ja koko vuosi on kulunut teknisten yksityiskohtien sovittamiseen. Olen taas hyvin iloinen, että lopussa Maailmanpankin ja Karjalan kulttuuriministeriön yhteistyöhanke on käynnistetty aivan vuoden 2016 alussa.
– Kerro vähän hankkeesta, joka on alkanut Karjalassa: mikä on sen nimi ja mitkä ovat sen tehtävät ja päämäärät.
– Hankkeen nimi on Karjala. Kestävää paikallista kehitystä, joka perustuu historialliseen ja kulttuuri-identiteettiin. Päämäärä on aivan konkreettinen eli Pienten tekojen strategian muodostaminen Kalevalan piirin kestävää ja integroitua kehitystä varten. Sitä varten projektiryhmä varautuu piirin kulttuuriperintöön. Meidän tehtävämme on lujittaa Kalevalan piirin ja piirille nimen antaneen kansalliseepoksen välistä sidettä sekä edistää sen kautta tämän kunnallispiirin sosioekonomista kehitystä, kun suoraan sanoen tämä piiri ei ole rikkaimpien joukossa.
Hanke ei aiheuta suoria sijoituksia, mutta se tarjoaa paikallisille elinkeinonharjoittajille, hallinnolle ja kansalaisjärjestöille valmiit ja kehitetyt hankealoitteet, joiden toteuttamiseksi voidaan suoraan etsiä rahoitusta. Olen varma, että yhteistyössä Maailmanpankin kanssa kehitetyt hankkeet ovat suosittuja rahoittajien ja sijoittajien keskuudessa.
– Miksi on valittu nimenomaan Kalevalan piiri?
– Partnerit Maailmanpankista ehdottivat, että valitsemme kunnan, joka on lähempänä Petroskoita, jotta matkat olisivat mukavampia. Mutta minusta kulttuuriministeriö, jota silloin johti Jelena Bogdanova, on tehnyt oikean päätöksen keskustalta syrjäytyneempää piiriä ja sen väestöä tukemiseksi. Se todisti kulttuuriministeriön lähetystavan kuntojen kehitykseen olevan tasapainoinen, ja partnerit pankista hyväksyivät perustelumme.
Kun kyseessä on kulttuuriperintö, nin on vaikeaa kuvitella parempaa paikkaa, koska nimenomaan Kalevalan piiri on Kalevala-eepoksen runojen kotimaa. Taloudelliselta kannalta katsottuna piiri on heikommassa asemassa, siitä puuttuu lähes kokonaan teollisuus ja suuria veronmaksajia. Siitä syystä Karjalan Tasavallan Hallitus ja myös paikallinen hallinto puhuvat paljon kulttuurista talouden ja matkailun kehitystekijänä. Aiheesta on suoritettu paljon tutkimuksia, mutta tulokset eivät vielä ole kovin huomattavissa. Me pelkäsimme, että paikallinen väestö suhtautuisi meihin skeptisesti. Ensimmäinen seminaari, joka pidettiin Kalevalan kylässä tammikuun puolessa välissä, todisti, että ihmiset haluavat kehittää piiriään ja katsovat hanketta hyödylliseksi. Asiantuntijat pyrkivät siihen, että hanke auttaisi paikallista yhteisöä korjaamaan taloudellista tilannetta.
– Mitä tulee tapahtumaan Kalevalan piirissä hankkeen puitteissa? Mitkä ovat näiden tapahtumien määräajat ja mitkä tulokset on odotettavissa?
– Hanke päättyy toukokuun lopussa, mutta siihen mennessä asiantuntijat käyvät Kalevalan piirissä vielä muutaman kerran: tehdään kyselyjä, ryhmä- ja yksityisiä haastatteluja. Asiantuntijat tutkivat lainsäädäntöä, matkailun, kulttuurin ja talouden kehitysohjelmia, löytävät kasvualueet, valitsevat kulttuurimuistomerkit, joihih pitää keskittyä. Osallistetut kansainväliset asiantuntijat tutustuttavat muiden maiden kokemukseen. Lisäksi järjestetään opiskelijoiden hankekilpailu Kalevalan piiriä varten. Paikallinen yhteisö osallistuu hankkeen kaikkiin vaiheisiin. Tuloksena on Pienten tekojen strategia, joka koostuu kolmesta-viidestä valmiista hankkeesta ja mahdollisten rahoituslähteiden kuvauksista. Voidaan heti ryhtyä toteuttamaan!
– Kuka osallistuu hankkeen toteuttamiseen, koordinaattoreita, asiantuntijoita?
– Hanketta toteuttaa ryhmä karjalaisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita. Se on erinomainen tasapaino, joka sekä huomioi paikalliset olosuhteet että antaa tuoreen näkökulman asiaan. Ryhmässä on matkailu- ja talousalan asiantuntijoita, sosiologi, kulttuuriperinnön ekspertti. Minä hoidan alkuperäiskansoihin liittyviä asioita ja oikeudellisia näkökohtia. Hankkeen koordinaattori on taidemanageri Svetlana Koltšurina.
Sopimuksen mukaan tämän hankkeen tulos on Karjalan Tasavallan omaisuutta.
– Onko Venäjän muilla alueilla samankaltaisia Maailmanpankin tukemia hankkeita, vai onko Karjala uranuurtaja?
– Nyt Maailmanpankki osallistuu noin kymmeneen hankkeeseen Venäjällä. Yleensä Venäjän Federaation Hallitus lainaa Mailmanpankilta rahoja niiden hankkeiden toteuttamiseksi. Alueilla on hankkeita, missä pankki toimittaa maksullisia palveluita, sillä se on sekä rahoituslaitos että myös arvovaltainen asiantuntijalaitos. Viime vuosina Venäjä on toiminut Maailmanpankin avunantajana ja itse rahoittanut sen hankkeita muissa maissa.
Karjala on tietyssä mielessä uranuurtaja Venäjällä, koska me onnistuimme hankkimaan Maailmanpankin varoja, joita ei tarvitse maksaa takaisin. Toisin sanoen tämä hanke on Karjalalle maksuton, ja rahasumma riittää globaalin tason laadukkaan tutkimushankkeen toteuttamiseksi.
Syntyy kysymys, mikä on pankin etu? Etua on, koska pankin pitää esittää alkuperäiskansoille antamaansa tukea. Sillä tavalla ylläpidetään sen globaalin rahoituslaitoksen postitiivista imagoa ja arvovaltaa. Karjalalle yhteistyö pankin kanssa on myös tärkeää, sillä yhteistyö sellaisen laitoksen kanssa korostaa luovutettavan partnerin imagoa. Lisäksi Karjala alijäämäisine budjetteineen ei maksa mitään tästä yhteityöstä.
Haastatellut ja kääntänyt karjalasta Alina Tšuburova