Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan vähälukuiset alkuperäiskansat ovat kaksi sukukansaa eli hantit ja mansit. Hantit – ja mansit – nimet juontavat juurensa hanti- tai hanti jah- ja mansi-sanasta, jotka ovat kansojen omia nimiä. Virallisiksi nimiksi ne otettiin käyttöön vuoden 1917 jälkeen neuvostoaikana, ja keisarillisen hallinnon vanhassa tieteellisessä kirjallisuudessa hanteja oli kutsuttu ostjakeiksi ja manseja voguleiksi. Näiden termien rinnalla 1600-lukuun saakka oli käytetty urgitši-termiä. Toinen sana Jugra, jotka olivat antaneet heidän esi-isilleen komisyrjäänit ja venäläiset, on nyt äidinkielen ja kulttuurin symboli.
Hanteihin kuuluu kolme etnografista ryhmää eli pohjois-, etelä- ja itähantteja. He eroavat toisistaan murteillaan, omakielisillä nimillään, elinkeino- ja kulttuuriominaisuuksillaan. Lisäksi hanteilla on alueellisia ryhmiä eli Vasjuganinen, Salymin ja Kazymin hanteja. Venäjällä vuonna 2010 pidetyn väestönlaskennan mukaan Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa asuu 9489 hantia.
Hantin kieli kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen kieliryhmän obinugrilaiseen haaraan. Suurin osa sanastosta on omaa sanastoa. Kielessä on evenkistä, nenetsistä, mansista ja selkupista lainattuja sanoja. Intensiivisin vaikutus hantin kieleen oli komin ja venäjän kielellä. Hantin kieli tunnetaan siitä, että hantit puhuvat erittäin paljon murteita, ja kieli jakautuu kolmeen murreryhmään eli pohjoiseen (Obdorin, Šuryškarin ja Berjozovon, Kazymin, Šerkalin murre), itäiseen (Surgutin, Salymin, Vaho-Vasjuganin murre) ja eteläiseen (Atlymin, Keušininskin, Irtyšin ja Kondan murre).
Mansi-sana tarkoittaa mansiksi ”miestä” ja siihen yleensä lisätään sen paikan nimi, josta tietty kansanryhmä juontaa juurensa (sakv mansit – Sagvan mansit).
Mansin kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaisen haaran obinugrilaiseen ryhmään, suomalais-ugrilaiset kielet yhdessä samojedikielten kanssa kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan. Mansin lähin kieli on hanti, erityisesti sen länsimurteet.
Mansit jakaantuvat muutamaan etnografiseen ryhmään, jotka puhuvat eri murteita: pohjoinen ryhmä, jonka edustajat puhuvat Sosvan, Verhnjaja Lozvan ja Tavdan murretta (Tavdan murre on lähes kokonaan kadonnut jo 1960-luvulla), itäryhmä, joka puhuu Kondan murretta, ja länsiryhmä, joka osaa Pelymin, Vagilin, Srednjaja Lozvan ja Nižnjaja Lozvan murretta. Kieli ja perinteinen kulttuuri säilyvät nykyään pohjoisilla ja itäisillä manseilla. Kondan murteen ja muiden murteiden erot ovat huomattavia ja ne vaikeuttavat Sosvan murteeseen perustuvan kirjamansin käyttöä Kondan manseilla.
« Takaisin edelliselle sivulle
Jugran valtionkirjasto
30/04/2026 Säilyttäen esi-isien perinteitä
Jugran valtionkirjastossa kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian osastolla avattiin kirjanäyttely ”Säilyttäen esi-isien perinteitä: Vähälukuisten alkuperäiskansojen päivän kunniaksi”.
Jugran valtionkirjasto
03/04/2026 Kahden kulttuurimaailman kohtaus
Jugran piirikunnan kirjasto osallistui A. S. Puškinin yleisvenäläisen museon alueellisen keskuksen ja A. S. Puškinin esi-isät ja jälkeläiset Venäjän historiassa –näyttelyn avajaisiin Valtiollisessa kuvataidemuseossa.
Jugran valtionkirjasto
19/03/2026 Pohjola sydämessä: tapaaminen ensimmäisen hantilaisen kirjadramaturgin kanssa
Jugran valtionkirjastossa järjestettiin tilaisuus, jossa esitettiin kirja Krutyje mužiki (”Hienot tyypit”). Kirjantekijä on Rimma Jefremova, ensimmäinen hantilainen kirjadramaturgi, Jugran ansioitunut kulttuuritoimija ja Venäjän elokuvataiteilijaliiton jäsen.
Jugran valtionkirjasto
16/03/2026 Juganin maan suojelija
Jugran valtionkirjastossa on avattu Gennadi Raiševin näyttely nimeltä ”Gennadi Raišev: Legenda Tonjasta. Juganin hantien kansanrunouden perusteella”.
Surgutin valtionyliopiston tieteellinen kirjasto
28/02/2026 Jugran oppilaiitokset etnokulttuurisessa ympäristössä: perinteitä, innovaatioita ja henkilökohtainen vastuullisuus
25. helmikuuta Surgutin valtionyliopistossa osana Venäjän federaation Pohjolan, Siperian ja Kaukoidän äidinkielen ja kirjallisuuden opettajien yleisvenäläistä IV kokousta pidettiin temaattinen ryhmäkeskustelu aiheesta ”Jugran oppilaiitokset etnokulttuurisessa ympäristössä: perinteitä ja innovaatioita”.