Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluu suomalais-ugrilaisia kieliä ja samojedikieliä. Niiden puhujia on noin 25 miljoonaa. He asuvat laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa sekä Euroopassa. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvista 24 kansasta lukumääräisesti suurimmat kansat asuvat Unkarin (15 miljoonaa asukasta), Suomen (5 miljoonaa asukasta) ja Viron (1 miljoonaa asukasta) itsenäisissä tasavalloissa. Venäjän federaatiossa asuu 17 suomalais-ugrilaista kansaa, joiden lukumäärä vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan on 2,7 miljoonaa ihmistä.
Huhtikuussa 2006 Komin tasavallassa työmatkalla ollut Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus -projektin. 6. lokakuuta 2006 Venäjän federaation kulttuuri- ja elokuvataidetoimisto antoi määräyksen Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen luomisesta. Se on toiminut Venäjän valtion kansantaidekeskus -kulttuurilaitoksen osastona. 27. huhtikuuta 2007 hyväksyttiin asetus osaston luomisesta. Tuona päivänä juhlittiin laitoksen virallisia avajaisia.
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen päätavoite on koordinoida suomalais-ugrilaisten alueiden välisiä kulttuuriyhteyksiä, taata valtion tukea tapahtumille, jotka on suunnattu suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja kulttuurien säilymiseen ja kehittämiseen sekä toimia yhteistyössä alueiden valtiollisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa suomalais-ugrilaisten kulttuuriperinnön säilymisen hyväksi.
Keskuksen toimintasuunnitelma
Toteutuessaan tehtävä mahdollistaa tietojen keräämisen ja levittämisen suomalais-ugrilaisista kansoista. Tietojen vapaasta käytöstä hyötyisivät joukkoviestimet, kirjastot sekä oppilaitokset. Tiedotuskoordinaattorien verkko edistää eri alueiden edustajien osallistumista Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen toimintaan. Laitoksen yhteyteen luotu Finno-Ugria -tietokeskus ei vain ylläpidä www.finnougoria.ru -sivua, vaan takaa myös sen kehittämisen lähiaikoina megaportaaliksi, josta löytyy tietoa suomalais-ugrilaisen kulttuurielämän eri aloilta.
Vuodesta 2008 alkaen Keskuksen toimintaan kuuluu kirjojen julkaiseminen. Suomalais-ugrilaisten kansojen V maailmankongressin alkuun valmistetaan "Ôèííîóãîðèÿ. Ýòíè÷åñêèé êîìôîðò" -aikakauskirjan ensimmäistä julkaisua sekä "Àðò" -aikakauslehden numeroja, joissa on suomalais-ugrilaisia koskevia julkaisuja. Keskuksen tuella painetaan suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden draamakokoelmaa sekä kirjallista aikakauslehteä "×åðåìóõîâàÿ ðåêà", joka sisältää käännöksiä.
Luettelo sisältää tietoja käsityömestareista, koriste- ja käyttötaidemestareista, alueiden kansallisista amatööri- ja ammattiryhmistä, kansanlaulujen esittäjistä, kuvataitelijoista ja valokuvataitelijoista. Siihen kuuluu myös bibliografisia oppaita, jotka käsittelevät suomalais-ugrilaisten kansojen perinteisestä kulttuurista kertovaa tieteellistä ja yleistajuista kirjallisuutta sekä tietoja ainutlaatuisista muistomerkeistä, joilla on tuhansien vuosien historia. Luettelo on kaikkien käytettävissä oleva resurssi, joka on hyödyllinen kulttuurilaitosten asiantuntijoille, suurten suomalais-ugrilaisten tapahtumien järjestäjille, tieteellisten piirien edustajille, opiskelevalle nuorisolle sekä kaikille suomalais-ugrilaisten toiminnasta kiinnostuneille.
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus saa neuvontatukea Koordinointiliitolta. Liittoon kuuluu edustajia Venäjän federaation jokaiselta suomalais-ugrilaiselta alueelta. Liitto ottaa osaa toiminnan strategiaa koskevien ehdotusten kehittämiseen ja laitoksen toiminnan analysointiin, sikäli kuin hankkeet liittyvät valtakunnallisiin ohjelmiin tai niille haetaan rahoitusta kansainvälisistä säätiöistä.
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus lobbaa näitä projekteja erilaisissa valtiokunnallisissa organisaatioissa ja virastoissa. Tavoite on investointien saaminen projektien toteuttamiseksi suomalais-ugrilaisilla alueilla.
Elinkeino- ja käsityöammattien ja perinteisen käyttötaiteen mestarien sekä soittimien ja muiden suomalais-ugrilaisten kansojen esineiden valmistajien tukeminen

Suomalais-ugrilaisten tapahtumien puitteissa järjestetään messuja, koriste- ja käyttötaiteen myyntinäyttelyjä sekä tilaisuuksia, joissa voidaan jakaa tietoa, taitoa ja kokemuksia.

Levittää tietoa erilaisista kansainvälisistä ja alueiden välisistä tapahtumista, joka helpottaa ja systemoi eri kansojen edustajien osallistumista näihin tapahtumiin.
Työn ja julkaisutoiminnan kehittäminen
Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus on metodinen keskus alueiden kansalliskulttuurien keskuksille ja taideliitoille. Toimintaan kuuluu suomalais-ugrilaisten kansojen äidinkielten sekä perinteisten ja nykyaikaisten kulttuurien säilyminen ja kehittäminen. Kansojen kulttuureista kertovien teosten julkaiseminen antaa laitoksille järjestelmällistä apua.
Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus toimii tavoitteenaan kansojen yhteistyö, henkisten arvojen ja kansallisten intressien keskinäinen ymmärrys.
« Takaisin edelliselle sivulle
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
15/10/2026 HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ, RAKAS KIRJASTOMME!
15. lokakuuta Karjalan Kansalliskirjaston työntekijät ja asiakkaat viettävät lempikirjastonsa syntymäpäivää. Kirjasto juhlii 193. vuotisjuhlaansa ollessaan perinteen mukaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa ystäviensä, asiakkaidensa, veteraaniensa ja kumppaneidensa kanssa. Lämpimät onnittelut, ystävät! Eläköön, Karjalan Kansalliskirjasto!
Permin Komin M. P. Lihatšovin kansallinen keskuskirjasto
14/10/2026 Nina Noskova esitti uuden kirjansa
9. lokakuuta 2026 Permin Komin Kansalliskirjastossa pidettiin Tyrdoz (”Täysi malja”) –kirjan esittelytilaisuus. Sen tekijä on Nina Noskova, kansanpukujen valmistuksen mestari, muotisuunnittelija, intohimoinen käsityöläinen.
Permin Komin M. P. Lihatšovin kansallinen keskuskirjasto
13/10/2026 Kirjanäyttely komipermjakkisatiirikon syntymäpäivän kunniaksi
8. lokakuuta 2026 65-vuotisjuhlaansa juhli Vasili Koltšurin, lahjakas komipermjakkilainen proosakirjailija ja runoilija. Vasili Koltšurin on komipermjakkikirjailija ja –runoilija, Permin alueellisen kansalaisjärjestön Venäjän kirjailijaliiton jäsen (2013), Pisateli Parmy (”Parman kirjailijat”) –järjestön jäsen sekä Permin Komin piirikunnan Mihail Lihatšovin kirjallisuuspalkinnon saaja (proosakategoria, 2021).
Komin tasavallan kansalliskirjasto
09/10/2026 Pohjoisen maan laulut
Komin tasavallan Kansalliskirjasto ja Komin tasavallan kirjastoliitto TŠUKOR avaa hakukierroksen toiseen avoimeen bardilaulufestivaaliin "Pohjoisen maan laulut".
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
08/10/2026 Juonikkaat venäläiset sadut –kirjan esittelytilaisuuus
7. lokakuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin Juonikkaat venäläiset sadut –kirjan (”Russkije zateinyje skazki”) esittelytilaisuuus. Kirja on ilmestynyt petroskoilaisessa Ostrova-kustantamossa, ja se koostuu kuudesta Venäjän eri alueilta kerätystä venäläisestä kansansadusta.