Ðóññêàÿ âåðñèÿ  |  Suomi

Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus

Uralilaiset kielet muodostavat kielikunnan, johon kuuluu suomalais-ugrilaisia kieliä ja samojedikieliä. Niiden puhujia on noin 25 miljoonaa. He asuvat laajalla alueella kahden puolen Ural-vuoristoa sekä Euroopassa. Suomalais-ugrilaisiin kieliin kuuluvista 24 kansasta lukumääräisesti suurimmat kansat asuvat Unkarin (15 miljoonaa asukasta), Suomen (5 miljoonaa asukasta) ja Viron (1 miljoonaa asukasta) itsenäisissä tasavalloissa. Venäjän federaatiossa asuu 17 suomalais-ugrilaista kansaa, joiden lukumäärä vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan on 2,7 miljoonaa ihmistä.

 

Huhtikuussa 2006 Komin tasavallassa työmatkalla ollut Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus -projektin. 6. lokakuuta 2006 Venäjän federaation kulttuuri- ja elokuvataidetoimisto antoi määräyksen Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen luomisesta. Se on toiminut Venäjän valtion kansantaidekeskus -kulttuurilaitoksen osastona. 27. huhtikuuta 2007 hyväksyttiin asetus osaston luomisesta. Tuona päivänä juhlittiin laitoksen virallisia avajaisia.

 

Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen päätavoite on koordinoida suomalais-ugrilaisten alueiden välisiä kulttuuriyhteyksiä, taata valtion tukea tapahtumille, jotka on suunnattu suomalais-ugrilaisten kansojen kielten ja kulttuurien säilymiseen ja kehittämiseen sekä toimia yhteistyössä alueiden valtiollisten ja yhteiskunnallisten organisaatioiden kanssa suomalais-ugrilaisten kulttuuriperinnön säilymisen hyväksi.

 

Keskuksen toimintasuunnitelma

Venäjän federaation suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskus on metodinen keskus alueiden kansalliskulttuurien keskuksille ja taideliitoille. Toimintaan kuuluu suomalais-ugrilaisten kansojen äidinkielten sekä perinteisten ja nykyaikaisten kulttuurien säilyminen ja kehittäminen. Kansojen kulttuureista kertovien teosten julkaiseminen antaa laitoksille järjestelmällistä apua. 

Venäjän federaation suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus toimii tavoitteenaan kansojen yhteistyö, henkisten arvojen ja kansallisten intressien keskinäinen ymmärrys.

« Takaisin edelliselle sivulle


Tuoreimmat uutiset


Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

15/10/2026 HYVÄÄ SYNTYMÄPÄIVÄÄ, RAKAS KIRJASTOMME!

15. lokakuuta Karjalan Kansalliskirjaston työntekijät ja asiakkaat viettävät lempikirjastonsa syntymäpäivää. Kirjasto juhlii 193. vuotisjuhlaansa ollessaan perinteen mukaan aktiivisessa vuorovaikutuksessa ystäviensä, asiakkaidensa, veteraaniensa ja kumppaneidensa kanssa. Lämpimät onnittelut, ystävät! Eläköön, Karjalan Kansalliskirjasto!

Lue lisää »

Permin Komin M. P. Lihatšovin kansallinen keskuskirjasto

14/10/2026 Nina Noskova esitti uuden kirjansa

9. lokakuuta 2026 Permin Komin Kansalliskirjastossa pidettiin Tyrdoz (”Täysi malja”) –kirjan esittelytilaisuus. Sen tekijä on Nina Noskova, kansanpukujen valmistuksen mestari, muotisuunnittelija, intohimoinen käsityöläinen.

Lue lisää »

Permin Komin M. P. Lihatšovin kansallinen keskuskirjasto

13/10/2026 Kirjanäyttely komipermjakkisatiirikon syntymäpäivän kunniaksi

8. lokakuuta 2026 65-vuotisjuhlaansa juhli Vasili Koltšurin, lahjakas komipermjakkilainen proosakirjailija ja runoilija. Vasili Koltšurin on komipermjakkikirjailija ja –runoilija, Permin alueellisen kansalaisjärjestön Venäjän kirjailijaliiton jäsen (2013), Pisateli Parmy (”Parman kirjailijat”) –järjestön jäsen sekä Permin Komin piirikunnan Mihail Lihatšovin kirjallisuuspalkinnon saaja (proosakategoria, 2021).

Lue lisää »

Komin tasavallan kansalliskirjasto

09/10/2026 Pohjoisen maan laulut

Komin tasavallan Kansalliskirjasto ja Komin tasavallan kirjastoliitto TŠUKOR avaa hakukierroksen toiseen avoimeen bardilaulufestivaaliin "Pohjoisen maan laulut".

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

08/10/2026 Juonikkaat venäläiset sadut –kirjan esittelytilaisuuus

7. lokakuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin Juonikkaat venäläiset sadut –kirjan (”Russkije zateinyje skazki”) esittelytilaisuuus. Kirja on ilmestynyt petroskoilaisessa Ostrova-kustantamossa, ja se koostuu kuudesta Venäjän eri alueilta kerätystä venäläisestä kansansadusta.

Lue lisää »