Varsinaiskarjalaiset
Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.
Livviläiset
Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.
Lyydiläiset
Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.
Karjalan vepsäläiset
Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.
Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video
« Takaisin edelliselle sivulle
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
08/02/2026 Kaikille avoin Karjala: ohjelma Art-Talvi Vanhassa kaupungissa –juhlissa
7. helmikuuta Karjalan Kansalliskirjasto osallistui Kiži-ulkoilmamuseon järjestämään Art-Talvi Vanhassa kaupungissa –tilaisuuteen Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuodelle omistetulla Kaikille avoin Karjala –ohjelmallaan.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
05/02/2026 Aleksandr Fedosovin uuden kirjan esittelytilaisuus
4. helmikuuta Karjalan Kansalliskirjastossa järjestettiin uuden kirjan esittelytilaisuus. Lukijoille esitettiin Aleksandr Fedosovin kirja nimeltä ”Karjalais-Suomalaisen SNT:n sisäasiain kansankomissariaatin tuhoamispataljoonat ja yhdistetyt sotilasyksiköt Suuren isänmaallisen sodan vuosina: unohdettua historiaa”.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
29/01/2026 Kotiseuduntutkija-kerho: mitä oppaat kertovat. Tapaaminen kotiseuduntutkija Sergei Gromovin kanssa
29. tammikuuta Karjalan Kansalliskirjastossa järjestettiin vuoden 2026 ensimmäinen kokous Kotiseuduntutkija-kerhossa. Laajennetussa kokouksessa puhui kotiseuduntutkija Sergei Gromov.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
25/01/2026 Ota ja lue –kilpailun palkintoseremonia
25. tammikuuta järjestettiin Ota ja lue -nimisen lukijoiden suositusten 13. verkkokilpailun palkintoseremonia.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
22/01/2026 Tilaisuus vepsäläisen runoilijan Nikolai Abramovin muistoksi
22. tammikuuta Karjalan Kansalliskirjastossa järjestettiin kotiseutuaiheinen tilaisuus vepsäläisen runoilijan Nikolai Abramovin muistoksi.