Karjalan yhdistetty kuoro on esiintynyt Aunuksen laulujuhlissa. v 2017
Perinteisistä laulujuhlista, joka pidettiin Aunuksessa, kertoo Tatjana Tšaplygina, Karjalan Tasavallan kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen keskuksen lehdistösihteeri.
24. kesäkuuta 2017 Aunuksen karjalaiskaupungissa pidettiin perinteiset laulujuhlat. Tänä vuonna tapahtuma oli kansantyylistä. Tämä johtuu kahdesta historiallisesta päivämäärästä: 190 vuotta tunnetun sadunkertojan Irina Fedosovan syntymästä sekä 215 vuotta Kalevala-eepoksen keränneen suomalaisen kansanrunouden tutkijan Elias Lönnrotin syntymästä. Aunuksen laulujuhliin osallistui noin tuhat ihmistä, 49 yhtyettä, mm. akateemisia ja kansankuoroja, lauluyhtyeitä, veteraanien kuoroja, solisteja Karjalasta ja Leningradin alueelta sekä Venäjän eeppisten kulttuurien festivaalin laureaatteja.
Keskipäivällä kirjava joki laulujuhlien osallistujia käveli kulkueessa laulaen, tanssien ja leikkiä laskien Aunuksen katuja pitkin. Klo 13 
kaupungin puistossa pidettiin laulujuhlien avajaiset. Kokoontuneita yleisöä tervehtivät Karjalan Tasavallan kansallispolitiikan ministeri Andrei Manin ja Karjalan kulttuuriministerin sijainen Anna Tomtšik. Aunuksen kansallisen kunnallispiirin johtaja suoritti perinteisen rituaalin ja luovutti Kansainvälisiä laulujuhlia symboloivan diskanttiavaimen suomalaista osapuolta edustavalle Reino Konoselle. Muodostuneen perinteen mukaan seuraavana vuonna Kansainväliset laulujuhlat pidetään Suomessa.
- Kansainväliset laulujuhlat ovat hyvä perinne, joka yhdistää karjalaista kansaa rajan molemmilla puolilla. Se on jo täyttänyt 100 vuotta, sanoi Reino Kononen. Toivomme, että osallistujamäärä kasvaa joka vuosi.
Valitettavasti suomalaiset kuoromusiikin ystävät eivät voineet tulla Aunukseen. Suomessa juuri silloin vietettiin suosituimpia juhannuksen kesäjuhlia. Alavoisenjoen rannoilla puhuttiin tällä kertaa eri kieliä, ja konserttilavalla soitettiin Venäjän eri kansojen sävelmiä. Juhlien ominaisuutena oli se, että siinä oli mukana Eeppisten kulttuurien festivaalin laureaatteja Komista, Marista, Baškortostanista, Arkangelin ja Tverin alueelta, Krasnodarin aluepiiristä. Juhlien kunniavieraita olivat Tverin alueen virallisen delegaation jäsenet, jotka tulivat Aunukseen piiriin solmimaan ystävyys- ja yhteistyösopimuksen.
Klo 14 - 17 neljällä lavalla kaupungin keskustassa ja kaupungin puistossa esiintyi kuoroja. Klo 18 kaikki juhlien osallistujat kokoontuivat uudelleen päälavan eteen ja esiintyivät yhdistettynä kuorona, joka käsitti tuhat ääntä. He lauloivat Kolkerin säveltämää Karjalaa ja Semankivin Aunus on Karjalan sydän –nimistä laulua, ja heidän kanssaan lauloivat myös katsojat.
Erona edellisistä vuosista oli se, että osallistujien joukossa oli enemmän yhtyeitä, jotka laulavat kansanlauluja sekä karjalaisten säveltäjien lauluja. Eeppisten kulttuurin festivaalin laureaatti, sadunkertoja Sofja Brusnkinina Arkangelista kertoi, että hän oppi ulkoa morsiamen itkuvirren, jonka tutkijat olivat tallentaneet Irina Fedosovalta. Yleisö näki itse todellisen itkijän ja kuuli muinaisia itkuja, jotka liikuttivat jopa kyyneliin. Laulajien lisäksi Satumainen Karjala –lavalla esiintyi myös kaksi harrastajateatteria. Karjalainen nukketeatteri Čičiliusku esitteli katkelman Koirien Kalevala –näytelmästään, joka on epätavallinen versio karjalais-suomalaisesta eepoksesta, ja eeppisten kulttuurien festivaalin laureaatti, tverinkarjalaisten kulttuuriperintöä säilyttävän Tverin Kariela –nuorisojärjestön luova ryhmä, näytti Kullervon tarinan.
Piirin tasoisia laulujuhlia on pidetty Aunuksessa säännöllisesti, mutta niin laajamittainen tapahtuma pidettiin ensimmäistä kertaa. Aunuksen kaupungin ja piirin asukkaat katsoivat mielellään yhtyeiden esityksiä ja lauloivat yhdessä tuttuja lauluja. Laulutapahtuman menestystä edisti suuressa määrin kaunis aurinkoinen sää.
Kansainvälisten laulujuhlien järjestät ovat Karjalan Tasavallan kulttuuriministeriö, Karjalan Tasavallan kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen keskus sekä Laatokan Karjalaisten Liitto (Suomi).
Valokuvat ovat tekstin kirjailijan ottamia
Galleria
