Arkistot ja sukututkimus. Syvää ja molemminpuolista kiinnostusta. v 2021
16. syyskuuta 2021 Petroskoissa Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin IV Kansainvälinen tieteellinen konferenssi Arkistot ja sukututkimus. Tapahtuman järjestäjä on Karjalan Kansallisarkisto yhteistyössä Sukuseurojen Keskusliitto ry:n kanssa.
Osallistujamäärä oli konferenssissa rajoitettu. Kaikki halukkaat voivat kuitenkin katsoa konferenssilähetystä. Puhujat pitivät esitelmänsä eri muodoissa, mm. lähi- ja etämuodossa videokonferenssin avulla, ja suomalaiset kollegat lähettivät videoesitelmänsä.
Konferenssin avajaisissa tervehdyspuheensa pitivät Karjalan tasavallan varakulttuuriministeri V. N. Lebedeva ja Karjalan Kansallisarkiston johtaja A. N. Morozov. Konferenssin avasi L. D. Boitšenko, Karjalan tasavallan ihmisoikeusvaltuutettu ja historian lisensiaatti. Hän antoi konkreettisia esimerkkejä siitä, miten arkistot ja sukututkimus auttavat suojelemaan ihmisoikeuksia.
Konferenssissa kuunneltiin suomalaisten vieraiden esitelmiä. Eine Kuismin, Sukuseurojen Keskusliiton pääsihteeri, tervehti osallistujia suomalaisten kollegojen puolesta. Hän kertoi Sukuseurojen Keskusliiton toiminnasta ja siitä, miten sukututkimuksia toteutetaan Suomessa. Historian tohtorin ja Suomen Keskusarkiston tutkijan Ira Jänis-Isokankaan esitelmän aiheena oli suomalaisten kohtalot vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen ja uusi samanaiheinen hanke, jota toteuttaa Suomen Kansallisarkisto. Oulun yliopiston opettaja ja dosentti Seija Jalaginin esitelmästä löytyy vastauksia kysymyksiin, jotka koskevat Suomeen 1920-luvun alussa joutuneita karjalaisia pakolaisia.
Viime vuosina on lujittunut tiiviitä siteitä karjalaisten ja valkovenäläisten arkistonhoitajien välillä. Valko-Venäjän Kansallisarkiston tutkija T. N. Ageenko kertoi Kansallisarkiston toiminnasta, joka on suurin Valko-Venäjän uusimpaan historiaan liittyvien materiaalien säilytyspaikka. Sukututkimukselliset, elämäkerralliset ja temaattiset haut ovat tärkeä osa tämän arkiston työtä. Erityistä huomiota on kiinnitetty esitelmässä dokumentteihin, jotka kiinnostavat sukututkijoita, sekä arkistossa noudettaviin työsääntöihin ja hakujen toteutusaikoihin ja menetelmiin.
Venäläiset arkistonhoitajat ja museoiden työntekijät vaihtoivat esitelmissään työkokemustaan. Monet esitelmät koskivat sukuasiakirjojen säilytystä, sukupuiden tutkimuksia ja tietojen toimittamismenettelyä.
Arkistonhoitajien esitelmissä tehtiin seuraavia kuvauksia:
Pietarin historiallisessa keskusarkistossa suoritettavista tutkimuksista;
Vologdan alueen valtionarkistossa säilytettävistä dokumenteista, jotka koskevat Vytegran seutua ja ovat 1700-1900-luvun alulta;
omien sukupuiden tutkimustyöstä.
Arkistot ja museot ovat historiallisen muistin tärkeimpiä säilytyspaikkoja. Konferenssissa kuunneltiin Kiži-museon ja Karjalan kuvataidemuseon työntekijöiden esitelmiä.
Esitelmät ja puheet olivat monipuolisia, mielenkiintoisia ja rikassisältöisiä.
Konferenssi päättyi Karjalan tasavallan Kansallisarkiston Sukututkimuskeskuksen esittelyyn. J. V. Usatševa, Karjalan Kansallisarkiston dokumenttien käyttö- ja kustannusosaston johtaja, kertoi konferenssiin osallistujille perustettavan keskuksen päätoimintasuunnista.
Konferenssimateriaalit aiotaan julkaista sähköisenä julkaisuna. Konferenssi on osoittanut, että kiinnostus sukututkimusta kohtaan on kansainvälistä eikä se himmene Venäjällä, Valko-Venäjällä tai Suomessa. Kiinnostusta osoittavat sekä laitokset (oikeushenkilöt), että monet erilliset ihmiset (fyysiset henkilöt). Nykyoloissa arkistojen, museoiden, kirjastojen ja kaikkien laitosten, jotka ovat muistin ja perinnön säilyttäjiä, työmenetelmät ja –muodot lähestyvät toisiaan ja tunkeutuvat toisiinsa, ja laitosten ja maiden välinen yhteistyö tehostuu.
Galleria
