Vepsäläinen satu, jolla on hyvä loppu
Kalajoen kylässä pidetiin III festivaali ja kilpailu nimeltä Vepsäläinen satu.
Lapsina me kaikki olemme pitäneet saduista, etenkin niistä, joilla on onnellinen loppu. Vartuttuaan aikuisiksi jotkut eivät lakanneet rakastamasta siitä kirjallisuus- ja kansantaidelajista. Lisäksi satua voi sekä lukea että sovittaa se näytelmäksi tai elokuvaksi. Lapset pysyvät taas tämän lajin tärkeimpinä ystävinä. Todella paljon sekä esikoululaisia että kouluikäisiä lapsia on kokoontunut muinaisen vepsäläisen Äänisjärven rannalla sijaitsevan Kalajoen kylän kulttuuritaloon.
Vepsäläinen satu –festivaali on ensimmäistä kertaa pidetty Kalajoella vuonna 2011. Nyt se pidetään joka toinen vuosi ja kiinnostus tapahtumaa kohtaan sekä osallistujien määrä kasvaa.
Tapahtuman järjestäjä oli Nevond-niminen nuorison tiedotus- ja oikeusasiain keskus ja Karjalan tasavallan kansallisuuspolitiikan, yhteiskuntaan, uskonnollisiin järjestöihin ja medioihin suhteita ylläpitävä ministeriö.
Tänä vuonna kilpailu oli osa Karjalan Tasavallan 100-vuotisjuhlan valmistusohjelmaa ja sen aiheina olivat Karjalan kansat, Kalevala-eepos ja Viratanaz- vepsäläinen eepos.
Lauantaiaamuna lapset tulivat busseilla Kalajoelle kaikilta alueilta, missä asuu vepsäläisiä. Nämä alueet ovat Vologdan ja Leningradin alueet ja Karjalan Tasavalta.
Festivaalin avajaisissa tervehdyspuheita pitivät Karjalan Tasavallan päämiehen aluellista politiikkaa hoitava sijainen Vjatšeslav Bajev, Äänisenrannan piirin johtaja Aleksei Lutšin, Kalajoen kylän johtaja Irina Zalivako ja kielentutkija ja runoilija Nina Zaitseva.
Lasten taiteilijaryhmät esittivät näytelmiä kahdessa kategoriassa: Kansansatu (vepsäläisten ja Karjalan Tasavallan alkuperäiskansojen vepsän kielelle käännettyjen satujen perusteella) ja Vepsäläinen kaleidoskooppi, johon kuului leikkinäytelmiä, nykyaikaisia tarinoita ja vitsejä.
Ensimmäisinä festivaalilla esiintyi pienimpiä taiteilijoita, jotka eivät vielä käy koulua eli esikoululaisia Kalajoelta, Soutjärveltä ja Šokšasta. He esittivät satuja. Kanteleensoittajien yhtye Šokšunrannalta ilahdutti katsojia vepsäläisillä kansallisilla runolauluilla ja rekilauluilla.
Vepsäläiset lapset Leningradin alueen Koskenalan piirin Vinnitsyn kylästä esiintyivät hyvin kuten aina. Tällä kertaa heitä oli kaksi yhtyettä: lasten kansallinen nukketeatteri Päiväine sekä Kielen ja perinteiden säilyttäjät.
Festivaaliin on ensimmäistä kertaa osallistunut koululaisia Kujan kylästä Babajevon piiristä Vologdan alueelta. Ptitški –yhtye esitti Mašha ja harmaa susi –satuun perustuvan näytelmän vepsän kielellä.
Leningradin alueen Lotinapellon piiriä, joka on myös vepsäläisten asuinalueita, edusti folkyhtye Vepsjanotška Aljohovštšinan kylästä.
Lapset Petroskoin Elias Lönnrotin suomalais-ugrilaisesta koulusta esittivät katsojille Orava, neula ja kinnas - karjalaisen kansansadun vepsän kielellä.
Lisäksi vepsäläisen sadun juhliin osallistui taiteilijaryhmiä Kalajoen, Soutjärven ja Šokšan kouluista.
Festvaalin aikana pidettiin satu-aiheinen piirroskilpailu.
Festivaalin järjestäjät myönsivät kaikille osallistujille diplomeja ja lahjoja: muistikirjoja, joissa on tämän hienon tapahtuman logo, sekä edellisten festivaalien valokuvia sisältäviä kalentereita vuodelle 2016.
Vepsäläinen satu päättyi Vepsäläisen kansankuoron esitykseen ja vepsän kielelle käännettyyn Karjala –lauluun, jonka laului festivaalin osallistujien yhteiskuoro.
Festivaalilla on käynyt Nikolai Abramov, valokuvat ovat kirjoittajan
Galleria
