Laatokan rannalla sijaitseva Sortavala on vanhimpia kaupunkeja Karjalan alueella. Se on kolme kertaa vaihtunut omistajaa ja on eri aikoina kuulunut Ruotsiin, Suomeen ja Venäjään. Suomen laulujuhlia on pidetty Sortavalassa neljä kertaa vuosina 1896, 1906, 1926 ja 1935. Vuonna 1874 Sortavalassa avattiin Vakkosalmen puisto, jossa oli ulkoilmalava, ja lava alettiin sitten kutsua laulukentäksi. Suurien kuusien ja kallioiden ympäröimä kenttä tunnettiin sen hienosta akustiikasta.
Talvisota keskeytti perinteen. Neuvostoaikana vuodesta 1953 laulujuhlia jatkettiin Vakkosalmen puistossa, mutta tapahtuma ei ole säilyttänyt mittavuuttaan.
Tänään Sortavalan laulujuhlat on saanut toisen hengityksen. Vuonna 2012 pitkän tauon jälkeen pidettiin Karjalan laulujuhlat. Tapahtumaan osallistui sekä sortavalalaisia että myös kuoroja Karjalasta, Suomesta ja Virosta.
3. ja 4. heinäkuuta 2015 Sortavalassa pidettiin Karjalan kansainväliset laulujuhlat, johon kokoontui kuoroja ja lauluyhtyeitä Karjalasta, Leningradin alueelta, Suomesta ja Virosta. Tapahtuman huippukohta oli yhteisen kuoron esitys, joka on yhdistänyt noin tuhat laulujaa.
Tämän vuoden laulujuhlissa olivat läsnä Venäjän valtiollisen kansantaiteen talon orkesterinjohtaja Anatoli Tsep, Karjalan Tasavallan kulttuuriministeri Jelena Bogdanova, Fennougria –kansalaisjärjestön toimitusjohtaja Viia-Kadi Raudalainen Virosta ja Nurmeksen sivistysjohtaja Petri Moilanen, jolle Sortavalan johtaja Sergei Kozigon antoi symbolisen nuottiavaimen. Karjalan laulujuhlat järjestetään Nurmeksessa Pielisjärven rannalla kesäkuussa 2016.
Tässä on galleria Sortavalan piirikirjaston johtaja Tatjana Antonovan ottamia valokuvia.
Galleria