Georgi Kert. Karjalan tasavalta
Georgi Kert
(1923–2009)
Tunnettu fennougristi, saamen ja itämerensuomalaisten kielten tutkija, saamen kielen kotimaisen tutkimuskoulun perustaja, filologian tohtori, Karjalan ASNT:n ja VSFNT:n ansioitunut tiedetoimija.
Georgi Kert on syntynyt 1. helmikuuta 1923 Kamenkan kylässä (Oranienbaumin (nyt Lomonosovin) piiri, Leningradin alue). Valmistuttuaan koulusta hän lähti varusmiespalvelukseen armeijaan ja osallistui Leningradin puolustukseen kunnes hän haavoittui vuonna 1944. Hänet palkittiin Isänmaallisen sodan I asteen mitalilla, Isänmaan hyväksi tehdyistä palveluksista myönnettävän II asteen kunniamerkillä, VSFNT:n puheenjohtajiston ja Neuvostoliiton tiedeakatemian puheenjohtajiston mitaleilla ja kiitoskirjeillä. Hän oli Karjalan ASNT:n ja VSFNT:n ansioitunut tiedetoimija.
Vuonna 1950 hän on valmistunut Leningradin valtionyliopiston suomalais-ugrilaisen filologian laitokselta suorittaen opintonsa kiitettävin arvosanoin. Vuosina 1950 – 1953 hän oli Neuvostoliiton tiedeakatemian kielitiedeinstituutin jatko-opiskelijana. Vuonna 1953 hän puolusti väitöskirjansa, jonka aiheena oli M-infinitiivimuodot suomen kirjakielessä (niin sanottu III infinitiivi).
Yksi G. M. Kertin opettajista oli Dmitri Bubrih, neuvostoliittolaisen fennougristiikan perustaja ja professori. G. M. Kert kirjoitti Bubrihista kirjassaan: ”meille, hänen opiskelijoilleen, D. V. Bubrih pysyy aina esikuvana: utelias neuvostoliittolainen tutkija, pedagogi ja hurmaava henkilö” (Kert G. M. Dmitri Vladimirovitš Bubrih (1890-1949): Kuvaus elämästä ja toiminnasta. Leningrad, 1975. 122 s.)
Vuosina 1953 – 2009 hän oli työssä Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutissa, vuosina 1959–1986 hän oli kielitieteen sektorin johtajana. Hän tutki aktiivisesti saamen kieltä kenttäolosuhteissa ja Leningradin yliopiston kokeellisen fonetiikan laboratoriossa, kävi useasti murreopillisilla tutkimusretkillä Kuolan saamelaisten luona. Kertin keräämät kielelliset, kansanperinteellisen ja etnografiset aineistot on kokonaan digitoitu ja ne säilyvät Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksen Kielen, kirjallisuuden ja historian instituutin äänitearkistossa http://phonogr.krc.karelia.ru. Hän opetti saamen ja suomen kieltä Petroskoin ja Leningradin korkeakouluissa, osallistui itämerensuomalaisen filologian tieteellisten asiantuntijoiden valmisteluun.
Georgii Kertilta on ilmestynyt yli 150 tieteellistä työtä. Hän tutki kielitieteen teoreettisia kysymyksiä käyttäen pohjana saamen ja itämerensuomalaisia kieltä. Tutkimusretkiensä perusteella hän kirjoitti kirjat: Saamen puhekielen esimerkkejä (1961) ja Saamen puhekielen esimerkkejä (1968, muiden kirjoittajien kanssa). Georgi Kert tutki saamen kielen fonetiikan, muoto-opin, lauseopin ja sanaopin teoreettisia kysymyksiä. Vuonna 1972 hän puolusti tohtorin väitöskirjaansa, joka perustui Saamen kieli –tutkielmaan. Georgi Kertin tieteellisen kiinnostuksen kohteiden joukossa oli saamelainen paikannimistö.
Tärkeimmät julkaisut ovat Kuvaukset karjalan kielestä (2000), Tietokonetekniikan käyttö paikannimistön tutkimuksessa (2002) sekä noin 250 artikkelia, jotka ovat ilmestyneet mm. ulkomaisissa tieteellisissä julkaisuissa Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Unkarissa.
G. M. Kertin johdolla kielitieteen sektorin tutkijaryhmät ovat laatineet seuraavat teokset: Karjalan, vepsän ja saamen kielen murteiden vertaileva ja onomasiologinen sanakirja, Saamelaiset, Euroopan kieliatlas ja muut. Vuosina, jolloin elvytettiin Kuolan saamelaisten kirjakieltä, hän oli kehittämässä kirjakielen perusteita ja julkaisi Saami-venäjä-, venäjä-saami-koulusanakirjan (1986) ja Saamen kielen oppikirjan (yhdessä muiden tutkijoiden kanssa). Hän oli Marin yliopiston väitöskirjojen puolustamista hoitavan tieteellisen neuvoston jäsenenä, Venäjän tiedeakatemian paikannimistöneuvoston jäsenenä, Linguistica Uralica –lehden (Viro) (1965–1996) ja Finno-ugrovedenije (Joškar-Ola) toimituskunnan jäsenenä alkaen vuodesta 1995. Hän oli Suomalais-Ugrilaisen seuran, Suomalaisen Kirjallisuuden seuran ja Saamelaisten sivistysseuran ulkomainen kirjeenvaihtajajäsen.
Hän on monta vuotta toiminut Neuvostoliiton fennougristien komitean jäsenenä, Neuvostoliiton ja Suomen välisen kielitieteellistä yhteistyötä hoitavan työryhmän jäsenenä.
Lähteet: P. Virtaranta. Kulttuurikuvia Karjalasta. Petroskoi, 1992; Biografinen sanakirja, 1999; P. M. Zaikov. In Memoriam. G. M. Kert (01.02.1923 – 26.09.2009) // Linguistica Uralica XLVI 2010; omaelämäkerrallisia tietoja.
G. M. Kertin teosten bibliografia
Televisioelokuva, joka kuvattiin G. M. Kertin 100-vuotisjuhlan kunniaksi, juhlapäivää vietettiin Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksessa 1. helmikuuta 2023.
Video G. M. Kertin 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Kielentutkijan Georgii Kertan 100-vuozipäivy