Avksenti Jurtov. Mordvan tasavalta
Ersän kielen ensimmäisen aappisen kirjoittaja Avksenti Filippovitš Jurtov
Avksenti (Arsenti) Filippovitš Jurtov jäi historiaan ensimmäisenä mordvalaisena, joka on tietoisesti omistautunut kansan valistukselle.
Avksenti Jurtov syntyi 8. (20). helmikuuta 1854 mordvalaiseen talonpoikaisperheeseen Kalejkinon kylässä (Ufan kuvernementin Menzelinskin kuhlakunnan Aktaševon volosti, nyt kylä Tatarstanin tasavallan Almetjevskin piirissä). Kylässä asui sekä mordvalaisia että tataareja. Lapsena Avksenti on omaksunut tataarin kielen, mikä antoi hänelle mahdollisuuden päästä opiskelemaan Kazanin kristittyjen tataarien keskuskouluun. Opiskelijakunta oli sekalainen, koulussa opiskeli tataareja, tšuvasseja, udmurtteja, baškiireja, mordvalasia ja venäläisiä. Opetus annettiin pääasiassa venäjän kielellä, mutta tataarin kieli on perusoppiaineita.
Myöhemmin Avksenti Filippovitš jatkoi opiskeluaan Kazanin muukalaisten opettajaseminaarissa, missä hän oli ainoa mordvalainen seminaarilainen. Siellä hänestä tuli huomattavan opettajan ja orientalistin, seminaarin johtajan Nikolai Ivanovitš Ilminskin opiskelija. Ilminski perehdytti lahjakkaan nuorimiehen tutkimustyöhön. Vuonna 1872 Avksenti Jurtov teki ensimmäisen käännöksensä ersän kielelle, hän käänsi Vanhan testamentin historian. Kesällä hän oli matkalla mordvalaisissa kylissä, missä hän luki käännöksiään, tutki kielen ominaisuuksia ja murteita ja oli keräämässä etnografista aineistoa ja kansanrunoutta.
Valmistuttuaan seminaarista Avksenti Filippovitš jäi valmistuskurssin opettajaksi. Sitten hän oli opettajana Kazanin seminaarin yhteydessä toimivan mordvalaisten opistossa. Halu olla lähempänä kansaa pakotti Jurtovin lähtemään pois seminaarista.
Vuodesta 1883 lähtien hän oli työssä Samaran ja Ufan kuvernementtien kylien kansanopistoissa, hän käänsi paljon mordvalaiskielelle. Ensimmäistä kertaa mordvalaisten historiassa Avksenti Jurtov on aloittanut kouluopetuksen äidinkielellä – ersän ja mokšan kielellä. Vuonna 1883 Kazanissa julkaistiin ”Mordvalaisen kansanrunouden näytteitä”. Vuonna 1884 Ilminskin johdolla Avksenti Jurtov on kirjoittanut ja julkaissut mordvalaisen kielen ensimmäisen aapiskirjan, joka perustui venäjän kielen kirjoitusjärjestelmään ja jossa hän käytti ainutlaatuisia diakriittisia merkkejä. Laatiessaan aapiskirjaa hän hyödynsi rikasta folkloristin, kääntäjän ja opettajan kokemustaan. Aapiskirja oli selvätajuisempi, kuin muiden kirjoittajien aapiskirjat, se oli johdonmukainen, looginen ja viihdyttävä. Aapiskirjaan kuului pääteksti, mordvalaisen kansanrunouden näytteitä ja muutama rukous ersän kielellä.
Sitten Avksenti Filippovitš loi ersän kielen aakkoset kyrillisen kirjaimiston perusteella ja kirjoitti oppikirjoja mordvalaisille lapsille. Hän on kääntänyt ersän kielelle muutaman ortodoksisen hartauskirjan. Hän aloitti suuren työn, jotta kirjoitus olisi yhdenmukaistettu ja mordvan kirjakielen uudet periaatteet ja yhteiset oikeinkirjoituksen säännöt olisi otettu käyttöön.
Avksenti Jurtov keräsi mordvalaisten, tšuvassien, tataarien kansantaruja, satuja, lauluja ja sananlaskuja, kuvasi Ufan kuvernementissa asuvien kristittyjen mordvalaisten menoja ja uskomuksia. Hänen toimintansa auttoi kehittämään mordvan kirjakieltä ja opetusmenetelmää venäläis-mordvalaisissa peruskouluissa.
Vuonna 1891 Avksenti Jurtov vihittiin papiksi ja hänet lähetettiin uuteen Arkkienkeli Mikaelin kirkkoon Ufan kihlakunnan Andrejevkan kylään, joka sijaitsi viidessäkymmenessä virstassa päässä Ufasta. Kylässä ei ollut koulua, ja Avksenti Filippovitš oman hankkeensa mukaan ja kansan lahjoituksilla onnistui rakentamaan ja avaamaan vuonna 1895 kolmiluokkaisen pitäjäkoulun, jossa hän on itse opettanut noin neljännesvuosisadan. Hän jatkoi oman seurakuntansa valistustoimintaa, keräsi mordvalaisten, tšuvassien ja baškiirien kansanruonouden näytteitä, laati sanakirjoja.
Avksenti Jurtov kuoli 62-vuotiaana 20. huhtikuuta (1. toukokuuta) 1916. Hänet haudattiin pieneen pogostaan lähelle Andrejevkan kylää, nyt hänen hautansa on Karmanskalinskin piirin Ilterjakovon kylässä. Jurtovin hauta löydettiin ja korjattiin. Arkkienkeli Mikaelin kirkko on korjattu, ja se toimii nyt. Kylään perustettiin museo valistajan muistoksi. Valitettavasti suuri kirjasto ja rikas yksityisarkisto hävisivät lopullisesti Sisällissodan aikana.
Vuonna 2004 Saranskissa pidettiin tieteellinen konferenssi huomattavan mordvalaisten valistajan 150-vuotisjuhlan kunniaksi. Samana vuonna Ilterjakovon kylässä vietettiin Avksenti Jurtovin muistopäivä, johon osallistui edustajisto Mordvan tasavallasta. Paikalle, missä oli ollut Avksenti Jurtovin talo, pystytettiin muistotaulu.
Avksenti Jurtovin kunniaksi nimettiin koulu Uljanovskin alueen Staraja Besovkan kylässä, missä valistaja oli tehnyt työtä. Mordvan tasavallan opetusministeriö ja Saranskin hiippakunta perustivat Jurtovin palkinto, joka myönnetään nuoren sukupolven siveellisestä kasvatuksesta.
Lähteet:
Zetkina I. A. Pappi Avksenti Filippovitš Jurtov – mordvalaisten valistaja: [elektroninen aineisto]. http://spmmsaransk.com/news/2009-02-23-4
Jurtov: Kirjailija Sergei Sinenkon blogi. http://posredi.ru/knb_Iu_Iurtov.html