Joka vuosi 28.02-9.04 Karjalassa pidetään Kalevalan mosaiikki – kulttuurimaraton, joka on omistettu karjalais-suomalaisen Kalevala –eepokselle.
28 helmikuuta 1835 Elias Lönnrot luovutti kirjapainolle Kalevala-eepoksen ensimmäisen version, joka ilmestyi vuosina 1835-1836 kahdessa kirjassa ja vain 500 kappaleen painoksessa. Runojen keräämisen ja kokoamisen työnsä jatkaessaan, Elias Lönnrot julkaisi vuonna 1849 Helsingissa Kalevalan toisen laajemman suomenkielisen version. Eepoksessa oli nyt 50 runoa (22795 säettä) ja se herätti huomiota myös ulkomailla. Vuoden 1849 Kalevala on se, johon useimmat käännökset pohjautuvat.
Kalevalan mosaiikki – kulttuurimaratonille omistettu näyttelysarja järjestetään Karjalan tasavallan Kansallisessa kirjastossa
Akseli Gallen-Kallelan tekemät Kalevala –eepoksen kuvitukset ovat englanninkielisestä kirjasta otettuja. Kalevala with the Kalevala Art of Akseli Gallen-Kallela. - Helsinki : Werner Söderström Osakeyhtiö, 1985. |
Venäjän kansantaiteilija, VSFNT:n ja ASNT:n ansioitunut taiteen työntekija Mjud Metshev on lahjoittanut kirjastolle kokoelman piirroksia, jotka kuvittavat Kalevalaa. Tätä merkittävää lahjaa säilytetään huolellisesti kansallisessa kirjastossa.
Kirjaston tiloissa pidettiin Muinaisrunojen maailmassa –näyttely. Kaikki esillä olleet kuvat tehtiin Karjalan tasavallan taidemuseossa säilytettävin Tamara Jufan teosten pohjalta.
Petroskolaiset ja kaikki Karjalan asukkaat ovat ylpeitä taidemuseostaan, joka ilahdutti asiakkaita tavattomalla Elävä Kalevala -näyttelyllä. Museon saleissa olevat esineet täydentävät toisiaan vaikka ne ovat luotu eri aikoina eri tekniikoilla. Esillä on kuvataiteen eri lajien ja tyylien teoksia. Monet työt on tehty nimenomaan tätä näyttelyä varten.
Verkkogallerian aineisto on koottu useista eri lähteistä. Kalevalan runot on kuitenkin töiden yhteinen pohja. Runot, jotka kerättiin 1800-luvulla on ollut monien taiteilijoiden, kirjailijoiden sekä säveltäjien inspiraation lähteenä. Kalevalan uuden julkaisun (2006) kääntäjä Armas Mišinin mukaan teos on ylevähenkistä runoutta. Hän on myös huomauttanut, että seuraavat sukupolvet pitävät sitä esteettisen nautinnon lähteenä.
Saamme toivoa, että Kalevala –eepoksen ja luomistyön suojeluksessa luodaan yhtenäinen kulttuurialue, joka auttaa voittamaan kaikki esteet: kielelliset, kansalliset sekä poliittiset.