Aleksanteri Ahola-Valo. Syntymän 115-vuotisjuhla
Aleksanteri Ahola-Valo (27.01.1900 – 15.09.1997) oli suomalainen ajattelija, kirjailija, taiteilija ja arkkitehti.
Tämän huomattavan ja monitaitoisen henkilön elämä oli sidoksissa Venäjään, Valko-Venäjään, Suomeen ja Ruotsiin. Aleksanteri Ahola on syntynyt vuonna 1900 Karjalassa Impilahdella. 7-16-vuotiaana hän asui Viiritsässä lähellä Pietaria. Hän vietti nuoruutensa Pietarissa. Vuonna 1912 isä toi poikansa tapaamaan Ilja Repinin, missä Aleksanteri esitti taidemaalarille isänsä graafisen muotokuvan.
Tapaaminen Repinin kanssa oli erittäin tärkeä Aleksanterin piirtämisarrastukselle. Vuonna 1919 Aleksanteri ollessaan Valko-Venäjällä pääsi opiskelemaan Vitebskin J. Penin taidekouluun. Valmistuttuaan opistosta vuonnna 1925 hän tutustui S. Eisensteiniin ja osallistui Panssarilaiva Potemkin –elokuvan luomiseen sekä näytteli filmissä. Sitten Minskissä hän toimi kulttuuri-instituutin lehtorina ja työskenteli paljon graafikkona: osallistui ensimmäisten valkovenäläisten piirrosfilmien luomiseen, kuvitti kirjoja. Valko-Venäjällä Aleksanteri Ahola-Valo toteutti myös arkkitehtonisia taitojaan. Puolessa vuodessa hän on rakensi ainutlaatuisen Ihmiskunnan kärsimysten historian paviljongin (tuhottu toisen maailmansodan aikana).
Elämänsä tärkeimpänä elämäntyöksenä Ahola-Valo piti filosofista ihmisen täydentämisjärjestelmää, jota hän kutsui evohomologiaksi. Ymmärrettyään miisionsa hän otti taiteilijanimekseen ”Valo”.
Ahola-Valon grafiikka on monipuolista: muotokuvia, maisemakuvia, kuvituksia, symbolisia kompositioita, jotka ovat täynnä kirjallisuus-aiheisia ja ja assosiatiivisia ajatuksia. Hänen teoksensa kuvaavat myös 1920-40-luvun huomattavimpia poliittisia tapahtumiakin, joiden joukossa on ääneltään kimeitä sodanvastaisia syklejä.
Teokset, jotka olivat esillä näyttelyssä Petroskoissa syyskuussa 2015 XVI Suomalais-Venäläisen kulttuurifoorumin aikana, oli pantu esille I. Repinin Penaty -kartanomuseossa. Näyttelyä varten valitut teokset ovat pääosin linoleikkauksia. Näyttely on monta vuotta Suomi-Venäjä-ystävyysseuran ja A. Ahola-Valon Elpo-säätiön välillä (Hämeenlinna) kestäneen yhteistyön tulos. Aleksanteri Ahola-Valon graafisten töiden näyttelyn avajaisissa olivat mukana taiteilijan perintöä ehjänä säilyttävän Elpo-säätiön johtaja Risto Suvanto, taiteilijan sukulainen Ritva Ahola ja Suomi-Venäjä-ystävyysseuran johtaja Jelena Barbashina.
Omakuva, 2015
Ensimmäiset hetkeni
(Katri Valan runolle )
Linoleikkaus, 1980
Harmaa laulu
(Katri Valan runolle )
Linoleikkaus, 1980
Huhtikuun ilta
(Katri Valan runolle )
Linoleikkaus, 1980
Murhattu maa
(Katri Valan runolle )
Linoleikkaus, 1985
Omakuva kirjoittaa musitelmia
Lyijykynä, 1921
Maailman murha
Linoleikkaus, 1938
Ihmiskunnan Golgata
Linoleikkaus, 1935
Maksim Gorki
Linoleikkaus, 1935
Neljän männyn teatteri
Tussia ja vesiväriä, 1914
Kukat
1974
Isäni
Kynä, 1910
Verisunnuntai
Linoleikkaus, 1927
Talvi 1940 Helsingissä
Linoleikkaus, 1940
Presidentti Risto Ryti
Puupiirros, 1942
F. Sillanpään muotokuva
Värikynät, 1939
Diana Erottajan kadulla
Linoleikkaus, 1941
Talviaurinko
(Katri Valan runolle )
Linoleikkaus, 1980