Igor Gashkov. Puisina esitetyt Kalevalan runot
Mieleni minun tekevi,
aivoni ajattelevi,
lähteäni laulamahan,
saa'ani sanelemahan,
sukuvirttä suoltamahan,
lajivirttä laulamahan...
Runo 1, Kalevala
Vyhod-mediakeskuksen valmistama näyttely esittää Kalevala-eeposta puukaiverrettuina pannoina, joiden tekijä on tunnettu petroskoilainen taiteilija Igor Gashkov. Kalevala-aiheinen teoskokoelma on yksi epätavallisimmista ja omaperäisimmistä esimerkeistä siitä, kuinka runollista tekstiä tulkitaan karjalaisessa taiteessa. Sarjassa on 24 työtä ja se on tehty vuosina 2000-2007. Yksi teos, Sammon varastaminen, on puuveistos (kuu), muut ovat puupannoita. Keskeinen kaiverrusmenetelmä on litteä kohokuva valitulle taustalle. Tausta on tehty noin 1 cm:n syvyyteen. Näin on veistetty lähes kaikki teemat. Juonien yksityiskohdat ja kaikki ornamentit on tehty ääriviivakaiverruksella. Ornamenttikaistat sijaitsevat juonikuvissa ja kaikkien pannojen reunoilla, joskus myös laudan vapaalla kentällä. Kuvat ovat tyyliteltyjä, lakonisia, mutta samalla dynaamisia ja selkeitä. Kuviot ja sankarit ovat erikokoisia. Ornamentin mittakaava vastaa perinteistä. Taidekili on yleensä Varhaiskeskiajan läheistä. Valmiit pannoot on sävytetty vanhan puun eri sävyillä. Pannoiden ääriviivat muistuttavat eläinten, lintujen, kalojen, puiden tai shamaanin tamburiinin linjauksia, joskus ne yhdessä ornamentin kanssa toimivat juonikaiverruksen kehyksenä.
Eräät pannoot kertovat koko Kalevalan runon, eräissä on kuvattuna vain osa juonista, muissa on vain yksi sankari tai tapahtuma. Mestari hyödyntä laajasti perinteisiä karjalaisia ja saamelaisia ornamentteja sekä omia ornamenttimotiivejaan.
Igor Gashkov kertoo työstään Kalevala-sarjan parissa:
– Tutkijoiden mielestä karjalais-suomalaisen eepoksen juoniperusta kehittyi ensimmäisellä vuosituhannella jKr. Siitä syystä päätin, että teen teokseni keskiaikaisen taiteen tyyliin ja käytän sen kompositiomenetelmiä ja kaiverrustekniikkaa.
Tuon ajan teoksissa vallitsi ornamentti. Arkeologisten tietojen perusteella 1100-1300-luvulla karjalaisen naispuvun metallisissa osissa oli nauha- ja punottua kasviornamenttia. Samaa ornamenttia oli myös karjalaisen kaiverruskoristetuissa etnografisissa esineissä, mm. rukissa 1800-1900-luvun alulta. Käytän näitä ornamentteja omissa töissäni.
Karjalaiset eivät kuvanneet kuitenkaan ihmisiä tai eläimiä. Sen vuoksi käännyin naapurialueiden taiteen puoleen: Pohjoismaissa ne olivat Gotlannin muistokiviä ja norjalaista puukaiverruutta, Lapissa shamaanin tamburiineja ja luu- ja sarvikaiverruksessa käytettyjä ornamentteja, Ural-vuoriston alueella Permiläisen eläintyylin teoksia ja Novgorodissa puukaiverruksia. Nämä teokset ovat helposti tunnistettavissa, sen vuoksi en tehnyt suoria lainauksia.
Sergei Terentjev, taiteilija, Igor Gashkovin teossarjasta:
– Igor Gashkovin tuotantoa pitää käsitellä tunnettujen kotimaisten Kalevalan kuvittajien kokemuksen näkökannalta: Osmo Borodkin, Georgi Stronk, Mjud Metšev, Tamara Jufa, Juri Ljukšin ja muut. Heidän korkealaatuiset taideteoksensa asettivat teosten tekohetkellä nuorelle taiteilijalle Igor Gashkoville tietyn tason. Huolimatta siitä elävät auktoriteetit ja klassiset eepostulkinnat eivät häirinneet häntä, kun hän oli etsimässä omaa näkökantaansa ja luomassa omaa visuaalista versiotaan Kalevalan runoista.
Hänen teoksensa eivät ole abstrakteja puukompositioita, joiden aiheena on tunnettu eepos, eivätkä ne ole tavallisia kirjakuvituksia, jotka on jostain syystä tehty puukaiverrustekniikalla.
Igor Gashkovin kaivertamat kohokuvat ovat laadultaan ja plastiikaltaan niin vakuuttavia, että me näemme ei ainoastaan kauniita koristelupannoita vaan saamme jopa täyden filosofisen sanoman, luemme selkeää taiteellista konseptia eli metaforista suurta Kirjaa sen painoa edeltävässä asussaan, matriisina, jota käytetään tulevaa painamista varten. Tehdessään puusta kirjan prototyyppiä taiteilija on tällä tavoin mallintanut ja paljastanut eurooppalaisen eeppisen runouden mestariteoksen syntymän olemusta. Saavuttamaton prosessi, jolloin suullinen teksti siirtyy toiseen formaattiin, on muuttunut kouraantuntuvaksi, materiaalina tuotetuksi.
Galleria
