Georgi Stronk. Karjalan kansantaiteilijan 110-vuotisjuhlan kunniaksi
Olen rakastanut koko elämäni ajan mahtavaa pohjoista luontoa, sen rohkeita ja rehellisiä ihmisiä
G. A. Stronk
Kirja, josta juontaa juurensa Karjala, on karjalais-suomalainen eepos Kalevala. Kirjahistoriansa aikana eepos on vaikuttanut suuresti taiteeseen. Taiteilijoiden joukossa, jotka ovat aikaansaaneet korkeimmat saavutukset eepoksen kuvituksessa, on Georgi Stronk (1910-2005). Vuonna 2020 vietetään Karjalan kansantaiteilijan ja Petroskoin kunnia-asukkaan (1996) 110-vuotisjuhlaa.
Georgi Stronk syntyi Petrakovin kaupungissa (Puola, nyt Ukrainan alue). Vuonna 1932 hän valmistui Nikolajevin taideopistosta. Vuosina 1933-1939 hän opiskeli Leningradin taideakatemiassa taiteilija I. I. Brodskin työpajassa. Taiteilija tutustui Karjalaan jo opiskelijana osallistuen instituutin kansanperinteellisten ja etnografisten aineistojen keruumatkoille. Vuodesta 1939 alkaen G. A. Stronk asui Petroskoissa, työskenteli Karjalan kulttuurin tieteellisen tutkimusinstituutin kuvataideosaston johtajana. Vuonna 1940 hänet valittiin Karjalais-Suomalaisessa SNT:ssa vasta perustetun taiteilijaliiton puheenjohtajaksi ja hän johti liittoa vuoteen 1953 mennessä.
Georgi Stronkin ensimmäinen luova tapaaminen Kalevalan runojen kanssa tapahtui vuonna 1940, kun hän kuvitti Sampo-nimistä karjalais-suomalaista runokokoelmaa, jonka on laatinut tunnettu karjalainen folkloristi V. J. Jevsejev.
Tärkeä tapahtuma sattui vuonna 1949, kun täyden Kalevala-painoksen 100-vuotisjuhlan kunniaksi julistettiin koko Neuvostoliiton kuvituskilpailu. Taiteentutkija Jevgeni Kalinin kirjoitti, että Stronkin valmistamalle teossarjalle oli ominaista maisemallisuutta, sen sankarit olivat ilmeikkäitä ja kansallisia ja psykologisilta ominaisuuksiltaan mielenkiintoisia tyyppejä. Georgi Stronk voitti kilpailun ja sai toisen palkinnon. Siitä ajasta lähtien Kalevalasta tuli osa Stronkin elämää.
Taiteilija on omistanut monet vuosikymmenet eepoksen kuvittamiselle. Vuonna 1949 Petroskoissa ilmestyi kirja Kalevalan runoutta suomen kielellä. Kirjan ulkoasua tekemässä olivat taiteilijat G. A. Stronk, V. I. Kurdov ja käyttötaiteen mestari N. A. Rodionova. Vuonna 1956 G. A. Stronkin kuvitukset koristivat Kalevalaa, jonka Karjalan ASNT:n valtionkustantamo kustansi suomen kielellä. Vuosina 1984-1985 mestari loi värikuvitussarjan Kalevalan juhlapainosta varten, joka omistettiin ensimmäisen painoksen 150-vuotisjuhlalle. Tämä kirja ilmestyi Karelia-kustantamossa vuonna 1985. Yksi eepoksen uusimmista painoksista on Kalevala vuodelta 2019, joka ilmestyi moskovalaisessa Eksmodetstsvo- kustantamossa. Kirjassa on käytetty Georgi Stronkin teoksia, jotka ovat Kalevalan kuvaklassikoita.
Kukin taiteilija luo omaa Kalevalaansa. G. A. Stronkin teoksille on ominaista suurta psykologista ilmeikkyyttä ja satukoloriittia. Georgi Stronk on muotokuvataiteilija, joka on luonut eepoksen täyden sankarigallerian.
Mestarin tauluilla Kalevalan sankarit luovat, taistelevat ja ystävystyvät. Taiteilijalle poseerasi teatterinäytelijöitä, taiteilijoita ja Karjalan kyläasukkaita. Yksi taiteilijaa liikuttavista aiheista oli taistelu onnea tuottavasta myllystä Sammosta, ja hänen lempihahmonsa oli traaginen sankari Kullervo, joka on luotu sielukkaaksi ja ilmeikkääksi.
Georgi Stronkin teosten joukossa kunnia-asemalla on Karjalan runonlaulajien
graafinen muotokuvasarja, jota hän oli tekemässä vuosina 1939-1980. Mestarin teoksissa on Kalevalan runonlaulajien hahmoja: M. I. Miheeva, M. M. Hoteeva, M. A. Remshu, T. A. Perttunen.
Taiteilijan teoksiin voidaan perehtyä tutustumalla sähköiseen julkaisuun Kalevala: Osmo Borodkin, Mjud Metsev, Georgi Stronk Karjalan Kansalliskirjaston kotisivuilla.
Galleria
