Aleksandr Puškinin 220-vuosijuhlan kunniaksi. Eri alueilla
6. kesäkuuta 2019 Venäjällä juhlittiin 220 vuotta Aleksandr Puškinin syntymästä (1799 – 1837), jonka hänen aikalaisensa nimitti ” venäläisen runouden auringoksi”.
Puškin alkoi kirjoittaa runojaan yli 200 vuotta sitten ja hän on jo eläessään tullut suureksi runoilijaksi. Kahden vuosisadan kuluttua Puškin pysyy mielestämme suurimpana runoilijana ja häntä kutsutaan Venäjällä ”meidän kaikeksemme”. Hän on sekä venäjän kirjakielen perustaja että venäläisen kansallisen runousperinteen luoja, häntä luetaan päiväkodeissa, kouluissa, hänen mukaan nimetään kaupunkeja, katuja, aukioita, korkeakouluja, museoita, kirjastoja... 6. kesäkuuta on julistettu Puškinin päiväksi ja Venäjän kielen päiväksi.
Jokaisella meistä on oma Puškin: toisia kiinnostavat hänen satunsa, toiset nauttivat hänen lyriikastaan tai terävillä proosassa ilmaistuilla ajatuksillaan. Hän on taas yksi kaikille. Historiassamme ei ole toista runoilijaa, jonka kanssa julkisen tietoisuuden olisi niin helppoa jatkaa kauan aloittamaansa keskustelua sydämestä sydämeen. Syy tähän on sekä taiteilijan ja ajattelijan Puškinin nerokkuus että myös maailmankuvansa harmoninen eheys. Tuntuu siltä, että Puškinin teoksissa on vastauksia lähes kaikkiin kysymyksiin, joihin ihminen estii vastauksia syntymäpäivästään kuolinpäiväänsä saakka. Hänen teoksensa yhdistävät eri-ikäiset, eri uskontoja ja kansallisuuksia edustavat ihmiset, niitä käännetään kymmenille kielille.
Puškinin päivänä me aloitamme portaalissamme kirjallisuusflashmobin, jonka aiheena on yksi Puškinin tunnetuimmista runoista ”Muistan ihmeellisen hetken....” Idean videoflashmobin pitämiseen antoi kokoelma, joka sisältää tämän runon käännöksiä 210 kielelle, kokoelma ilmestyi vuonna 2015 Arkangelin kirjallisuusmuseon ja sen johtaja Boris Jegorovin epäitsekkään työn ansiosta. 
Flashmobiin liittyivät portaalimme osallistujat: Komin tasavallan Kansalliskirjasto, Karjalan tasavallan Kansalliskirjasto, Udmurtian tasavallan Kansalliskirjasto, Jugran valtionkirjasto, Surgutin valtionyliopiston tieteellinen kirjasto.
Vuosi 2019 on juhlavuosi. Olemme valmiit täydentämään tätä sivua uusilla videoilla. Lausutaan suuren venäläisen runoilijan runoja suomalais-ugrilaisilla kielillä. Se on sepelimme runoilija Puškinille Alkuperäiskansojen kielten kansainvälisenä vuonna.
Puškinin runo venäjäksi. Karjalan tasavallan Kansalliskirjaston video
Puškinin runon on kääntänyt vepsän kielelle Nikolai Abramov. Karjalan tasavallan Kansalliskirjaston video
Puškinin runon on kääntänyt karjalan kielelle (livvinkarjala) Aleksandr Volkov. Karjalan tasavallan Kansalliskirjaston video
Puškinin runon on kääntänyt komin kielelle Vladimir Timin. Komin tasavallan Kansalliskirjaston video.
Puškinin runon on kääntänyt udmurtin kielelle Sergei Matveev. Udmurtian tasavallan Kansalliskirjaston video.
Puškinin runon on kääntänyt suomen kielelle Jukka Mallinen. Karjalan tasavallan Kansalliskirjaston video
Puškinin runon on kääntänyt hantin kielelle (Kazymin murre) Raisa Rešetnikova. Jugran valtionkirjaston video.
Puškinin runon on kääntänyt hantin kielelle (Surgutin murre) Agrafena Pesikova. Surgutin valtionyliopiston tieteellisen kirjaston video.
Puškinin runon on kääntänyt karjalan kielelle (livvinkarjala) Aleksandr Volkov. Lukee Vladimir Matvejev, Karjalan Kansallisen teatterin näyttelijä. Karelia-televisio- ja radioyhtiön kansallisen toimituksen video.
Puškinin runon on kääntänyt marin (niittymarin) kielelle on tehnyt Svetlana Grigorjeva (Arhipova). Lukee Alevtina Voitovitš, etnomusiikkitieteilijä, Petroskoin valtionkonservatorion suomalais-ugrilaisen musiikkilaitoksen opettaja, Akret mari –yhtyeen perustaja, Karjalan marit –kansalaisjärjestön toimitusjohtaja. Karjalan tasavallan Kansalliskirjaston video.
Jatkoa seuraa!
« Takaisin edelliselle sivulle