• mordvan kielten, mordvankielisen kirjallisuuden ja mordvalaisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen Saranskin koululaisten keskuudessa;
• fennougristiikan alan koulutuksen arvostuksen lisääminen Saranskin opiskelijoiden keskuudessa;
• mordvalaisen kansallisen kulttuurin tunnetuksi tekeminen lastenkotien ja sisäoppilaistosten lasten keskuudessa;
• mordvan kielen opiskeluun Saranskin yleissivistävissä kouluissa liittyvän metodologisen tuen kehittäminen.

• koululaisten tutustuttaminen Mordvan tasavallan valtionyliopiston Od vij – tieteellisen opiskelijayhdistyksen toimintaan;
• koululaisten tutustuttaminen Mordvan tasavallan nuorten mordvalaisten yhteiskunnallisen liikkeen toimintaan;
• hyväntekeväisyysavun tarjoaminen lastenkotien ja sisäoppilaitosten lapsille ja folkyhtyeiden konsertit;
• yläasteen koululaisten osallistuminen Nuoren fennougristin kouluun kirjastotunneilla;
• paikkallinen tv-yhtiö kuvaa opetusta kirjastotunneilla, ja sitten videoita julkaistaan cd-levyillä ja luodaan elektroninen kirjasto mordvan kielten opettajille;
• mordvan kielten oppituntien metodologisten suunnittelujen julkaiseminen cd-levyillä.

Kansanjuhlat ovat tärkeä osa kansan henkistä kulttuuria. Koululaisille järjestetään kotiseututukimuksen tunnit. Esimerkiksi, Narmonnjatne, lieda! –niminen tunti oli omistettu mordvalaisten rituaalirunoudelle ja kevään tulolle. Menneisyydessä keväällä kutsuttiin lämpöä, aurinkoa ja lämmintä tuulta. Sitä varten leivottiin kiuruja tai pääskysiä, ja lapset nousivat talojen katoille nämä kiurut ja pääskyset käsissään ja lauloivat kevätlauluja. Kotiseutututkimuksen tunnilla lapset ovat kokeilleet kiurujen ja pääskysten leipomista.

Perinteisen mordvalaisen musiikin tunnetuksi tekemiseksi tunneille kutsuttiin folkyhtye Torama, Mordvan tasavallan valtionpalkinnon laureaatti. Torama on tunnettu suomalais-ugrilaisessa maailmassa, koska se osallistuu usein festivaaleihin ja konsertteihin Virossa, Suomessa, Latviassa, Ruotsissa, Puolassa ja Englannissa. Torama on luonut yhteyksiä korkeakoulupiireissä, yhtye on osallistunut yhteisiin kenttätutkimuksiin Castrenin seuran, Sibelius-akatemian ja Suomalais-ugrilaisen seuran kanssa. Toraman jäsenet ovat rekontsruoineet muutaman soittimen, mm. garzi- mordvalaisen viulun ja njudi-pillin.

Perinteisten juhlien ja menojen, mordvalaisen kulttuurin elvyttäminen on kansallisen kasvatuksen tehokas keino, se perehdyttää nuorison esi-isiensä rikkaaseen ja omaperäiseen kulttuuriin. Esi-isien kulttuurin säilyttäminen on välttämätöntä huolta tulevista sukupolvista.