Asukkaiden vapaa-ajan järjestäminen on tullut kirjallisuusosaston työn erottamattomana osana jo aikoja sitten. Erityisesti tehokasta on erilaisia kerhoja, joiden toimintaan kuuluu mm. kirjojen ja muiden julkaisujen popularisointi.
Osaston yhteydessä on kaksi kerhoa: Ystäväpiiri –veteraanikerho sekä Harmonia –kerho, johon kuuluu taiteen harrastajia.
27.helmikuuta Ystäväpiirissä järjestettiin veteraanien tapaamistilaisuus. Juhla on omistettu suurenmoiselle neuvostosäveltäjälle Boris Mokrousoville, jonka syntymästä on kulunut 100 vuotta. Juhlaillan valmisti kirjastonhoitaja A.Malantcheva. Hän kertoi, että säveltäjä oli saanut tunnustuksen ja valtionpalkinnot vain vuosien kuluessa. Sitä ennen oli tiukka luovatyö ja ohdakkeinen tie taiteen. Muistot säveltäjästä täydennettiin hänen lauluillaan, joiden vailla olisi mahdotonta kuvitella tuon ajan laaja musiikkikatsaus. Malantcheva vertasi Mokrousovan laulut hyvään sydänystävään: ne ovat vilpittömiä ja neille uskotaan.
Tapahtuman lopussa veteraanit lauloivat karaokea ja tanssivat valssia.
1900-luvun laulun unohtumaton lyyrikko –näyttely kertoi säveltäjän luovasta näkemyksestä. Esillä oli kirjoja, aikakausjulkaisuja, nuotteja sekä äänityksiä.
25.maaliskuuta Harmonia –kerhossa pidettiin runo- ja musiikkitunti, joka on omistettu hopeakauden suurenmoiselle laulajalle Aleksandr Vertinskille. Hänen syntymästään on kulunut 120 vuotta.
Mielenkiintoisen matkan ”chanson-laulajan” elämäntien kautta valmisti pääkirjastonhoitaja N. Eskina. Juontaja korosti, että Vertinski on legenda. Hänen laulunsa eivät sisällä vallankumouksellista eikä neuvostoliittolaista paatosta. Vertinskin runot, musiikki sekä laulut kuuluvat venäläiseen dekadenssikauteen ja häntä voi kutsua viimeiseksi tähdiksi Venäjän hopeakauden taivaalla.
Tapaamistilaisuuksessa sai kuulla A. Vertinskin runoja ja lauluja itse tekijan sekä myös muiden laulajien esityksinä. Kuulessa lauluja monet alkoivat laulaa esiintyjien mukana.
Illan erityisenä kohtana oli Mordvan valtionyliopiston entisen englannin kielen opettajan ja lukijan E. Zhdanovan esitys. Hän kertoi muistoistaan A.Vertinskin konsertista, joka pidettiin Nizhni Novgorodissa sodanjälkeisinä vuosina. ”Konsertissa oli paljon nuoria ja kaikki taiteilijan esitykset otettiin vastaan suosionosoituksin”, sanoi Zhdanova.
Läsnäolijat pitivät myös näyttelystä ”Minä lahjoitan teille laulujani...”. Esillä oli julkaisuja, aikakauslehtejä sekä uusia kirjoja, jotka näyttivät tuttujan taiteilijan aivan uudella tavalla. Erityiseti mielenkiintoista pidettiin minikirja ”Aleksandr Vertinski: runoja ja lauluja”, joka julkaistiin Omskissa vuonna 1997. Kaikkia ihmetytti myös A.Vertinskin vaimon, tunnetun näyttelijättären Lidija Vertinskajan kirjoittama kirja ”Sininen rakkauslintu”. Tässä kirjassa kirjailija ensi kerran päätti julkaista kirjeenvaihdonsa miehensä kanssa.