Tapaamiset kirjallisuussalongissa
Puškinin kirjaston kirjallisuussalonki järjestää tapaamisia kirjailijoiden kanssa. Sellaiset kirjallisuustapahtumat ovat jo muodosuneet hyväksi perinteeksi.
Mordvan tasavallan A. S. Puškinin Kansalliskirjaston kotiseutu- ja kansallisen kirjallisuuden osaston työntekijät yhteistyössä Lutš-kulttuuritalon ja Azorava –kerhon (keskikoulu nro 25) ovat pitäneet Mordvan ansioituneen runoilijan, Mordvan tasavallan päämiehen kirjallisuuspalkinnon saajan, Kirjallisuus Finno-Ugriassa –suomalais-ugrilaisen kirjakilpailun palkinnon saajan, Venäjän Kirjailijaliiton jäsenen Raisa Orlovan kirjailijaillan.
Raisa Orlova on tehnyt suuren panoksen mordvalaisten kulttuuriaarteistoon kirjailijana, lehtimiehenä, kääntäjänä ja lahjakkaiden nuorten opastajana. Hänen runonsa, runoelmansa, artikkelinsa, kertomuksensa, kuvauksensa on julkaistu yli 30 vuotta tasavallan lehdissä. Mordvan kielen syvä osaaminen, mordvalaisten elintapojen ja perinteiden hyvä tuntemus tekevät tuotannostaan suositun ja ovat omalle kansalle ylpeyden aiheena.
Häneltä on ilmestynyt yksitoista runokokoelmaa: Aran tjaštenjaks (suom. Minusta tulee tähti, 1977), Pizelon’ kaštaz (suom. Pihlajaseppele, 2005), Iksot erjan (suom. Elän sinua varten, 2007), Tsöngat (suom. Saaret, 2008), Kr’vjastjan štatolnja (suom. Sytytän kynttilän, 2010), Patšjat (suom. Siivet, 2011), Tundan’ öfks (suom. Kevätsatu, 2011), Vaeltajan kirjeitä (2014), Sorga (2014), Mokšan runoaapiset (2015).
Raisa Orlovan runot on käännetty suomalais-ugrilaisten kansojen kielille, monet niistä on painettu sarjoissa Finnougran’ literaturan’ 12 in’ mazy valmort (suom. Suomalais-ugrilaisen kirjallisuuden 12 parasta runoa), 50 Vengran’ literaturan’ in’ mazy valmort (suom. Unkarilaisen kirjallisuuden 50 parasta runoa) ja yms.
Runoilijan moniin runoihin on sävelletty musiikkia. Kirjailijailtana Lutš-kulttuuritalon solisti Ljudmila Savkina soitti lauluja Tsiftamas vele, Pizemne (musiikki V. Rodionovin).
Pääkirjastonhoitaja V. I. Pronina esitti informaatiokuvauksen ja sähköisen esitelmän runoilijan kirjallisuustuotannosta. Opiskelijat ja opettajat lausuivat Raisa Orlovan runoja.
Runoilija kertoi kirjallisuussaavutuksistaan ja luovista suunnitelmistaan.
Oli mielenkiintoista keskustella folkloristin, historioitsijan, runoilijan, filologian tohtorin, professorin, Mordvan tasavallan valtionpalkinnon ja M. A. Castrenin seuran kirjallisuuspalkinnon saajan, Venäjän kirjailijaliiton jäsenen Aleksandr Šaronovin kanssa.
Tiedemiehen tutkimusaloja ovat mordvalaiset historialliset laulut, sankarieepos, venäläisen JA mordvalaisen kansanperinteen väliset suhteet. Hän on julkaissut yli 280 tutkimustyötä, tutkielman Mordvalaisten sankarieepos: juonit ja sankarit.
Aleksandr Šaronov on kirjoittanut kirjat Mastorava, Ineškipazin maalla, Ersä, Merä, Rus: Venäjän historiografiassa, Era-planeetta. Aleksandr Šaronov on laatinut 1500-1700-luvun historiallisten laulujen ensimmäisen volyymin toisen kirjan (sarja Mordvalaisten kansanrunous). Hän johtaa tutkimushankkeita: Mordvalainen mytologia: tietosanakirja ja Mordvalaisten eeppinen ja historiallinen runous, kuuluu Tšilisema- ja Sjatko-lehden toimituskuntaan ja on Erzjan’ Mastor –lehden ensimmäinen toimittaja.
Tapahtuman järjestäjät ja alullepanijat: Mordvan tasavallan kulttuuri-, kansallispolitiikka-, matkailu- ja arkistotoimiministeriö, Mordvalaisten (mokšalaisten, ersäläisten) kansalaisjärjestö ja Mordvan tasavallan A. S. Puškinin Kansalliskirjasto.
Tapahtumassa oli mukana Mordvan N. P. Ogarevin valtionyliopiston, Mordvan M. J. Jevsevjevin pedagogisen valtioninstituutin opettajia ja opiskelijoita, Aleksandr Šaronovin ystäviä ja kollegoja.
Tervehdyspuheensa pitivät Mordvan tasavallan kulttuuri-, kansallispolitiikka-, matkailu- ja arkistotoimiministerin ensimmäinen sijainen A. I. Kargin, Mordvan tasavallan ansioitunut runoilija V. N. Kortšeganov, Tšilisema-lehden päätoimittaja N. I. Išutkin ja muut.
Aleksandr Šaronovin teosten kirjallisuusarvioinnin tekivät filologian tohtori J. A. Šaronova, M. M. Bahtinin keskuksen varajohtaja S. A. Dubrovskaja. S. V. Pivkina, filologian lisensiaatti, Vaigel-kansallisradion toimittaja sanoi paljon lämpimiä sanoja tieteellisestä johtajastaan.
Kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden osaston työntekijät keräsivät kirjanäyttelyn Runoilija, historioitsija, folkloristi, jonka aiheena oli A. Šaronovin tieteellinen ja kirjallisuustoiminta.
Kirjallisuussalongin vieraana oli myös Mordvan tasavallan kansanrunoilija Sergei Kinjakin. Kansalliskirjaston kotiseutu- ja kansallisen kirjallisuuden osaston työntekijät pitivät kirjallisuusillan aiheesta Minä elän, huolestun ja rakastan runoilijan 80. syntymäpäivän kunniaksi.
S. Kinjakin on Mordvan tasavallan ansioitunut runoilija, Mordvan Komsomolin palkinnon ja Mordvan tasavallan valtionpalkinnon sekä Kunniamerkin saaja, Kirjailijaliiton jäsen, hän sepitti Mordvan tasavallan kansallislaulun sanat. Vuonna 2012 hänelle on myönnetty arvonimi Mordvan tasavallan kansanrunoilija.
S. Kinjakinin teoksia on julkaistu vuodesta 1957 alkaen: ensimmäinen runonsa nimeltä Miron’ guljanja (suom. Rauhan kyyhky) ilmestyi Mokšen’ pravda –lehdessä. Vuonna 1967 Mordvan kirjakustantamossa ilmestyi hänen ensimmäinen runokirjansa nimeltä Erjafs’ i Kel’gomaš’ (suom. Elämä ja rakkaus). Seuraavina vuosina julkaistiin runokokoelmat: In’ mazys’ (suom. Kaunein, 1970), Huolestun (1971), Kizot-vajgjal’bet (suom. Vuodet-virstat, 1973), Maailmassa ei ole ketään sinua arvokkaampaa (1975), Jalgakšin’ sed’ (suom. Ystävyyden silta, 1976), Uranuurtajia (1977), Aurongon ja kuun alla (1984), Anok ul’ht’ (suom. Ole valmis, 1986), Šatšen’ erjama pavazuks (suom. Syntynyt elämään onnellisena, 1987), Sizef alašan’ vajgjal’ (suom. Väsyneen hevosen ääni, 1997), runokokoelma Erjafoze, kel’gomaze, pingoze (suom. Minä elän, huolestun ja rakastan, 2007).
Kinjakin tunnetaan myös kääntäjänä. Hän on kääntänyt mokšan kielelle Kalevalan ja J. Kuldurkajevin Er’mez’-runoelman sekä venäläisiä klassikoita.
Tapahtuman avasi Mordvan tasavallan kamarikuoro, joka laului kansallislaulun (musiikki N. Košelevan).
Mordovija –televisio- ja radioyhtiön Sijažar-ohjelman toimituskunnan ansiosta esitettiin video S. Kinjakinista.
Saranskin koulun nro 24 ja Staraja Terizmorgan keskikoulun (Staroje Šaigovon piiri) opiskelijat lausuivat Sergei Kinjakinin runoja mokšan ja venäjän kielellä.
Runoilijan ystävät ja kollegat V. M. Lobanov, V. I. Mišanina, V. I. Nesterov, F. P. Matjušin myös sanoivat paljon lämpimiä sanoja runoilijasta.
Kirjallisuusilta päättyi S. Kinjakinin runoihin sävellettyyn lauluun Sembodonga mazynjaj (musiikki N. Košelevan), jonka esitti Venäjän federaation ansitoitunut taiteilija, Mordvan tasavallan kansantaiteilija Nina Markova.
Tapahtuman ohjelmassa oli esitelmä ja näyttely S. Kinjakinin elämästä ja tuotannosta.