Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
Karjalan tasavallan kansalliskirjaston historia alkaa vuodesta 1883, jolloin Aunuksen läänin kuvernöörin A. I. Jakovlevin aloitteesta Petroskoissa avattiin yleinen kaupunginkirjasto. Kirjaston menneisyys on sidoksissa mm. sellaisiin merkittäviin henkilöihin kuten tunnettu tutkija, etnografi ja venäläisen kansanrunouden kerääjä Pavel Rybnikov ja Suuri ruhtinas Aleksei Aleksandrovitsh Romanov. Kirjastolla on ollut useita nimiä. Ensin se oli yleinen kaupunginkirjasto, sitten Aleksejevskin kirjasto, läänin kirjasto-lukusali ja Karjalan aluekirjasto. Kirjasto on muuttanut rakennuksesta toiseen ja ajoittain jopa lopettanut toimintansa.
Vuonna 1991 kirjasto sai kansalliskirjaston statuksen. Vuodesta 1997 se on toiminut Karjalan tasavallan päämiehen alaisuudessa ja hänen toimeksiannollaan kirjastoa johtaa Karjalan tasavallan kulttuuriministeriö.
Vuonna 1998 Karjalan Kansalliskirjaston nettisivu ilmestyi.
Vuonna 2001 Kirjastoon avattiin Internet-keskus lukijoille.
Vuonna 2005 Kirjastossa otettiin sähköinen kirjastokortin käyttöön. Avoin pääsy Suomalais-ugrilaiset kirjastot -sivulle.
Vuonna 2011 Kirjasto sai Tieto- ja kirjastopalvelujen kompleksin (Kirjastoauto)
Vuonna 2013 kirjasto juhli 180-vuosipäiväänsä.
Kirjasto on tasavallan suurin tieteellinen ja kulttuurilaitos, joka hankkii ja säilyttää asiakirjoja ja informaatiota sekä turvaa pääsyn niihin vastaaksensa käyttäjien monipuolisiin tarpeisiin. Kansalliskirjasto suorittaa Karjalan tasavallan yleisen pääkirjaston tehtäviä. Se on kaikkien käytettävissä ja samalla toimii myös tieteellisenä kirjastona. Sillä on Karjalan tasavallan keskuskirjaston status.
2013-2014 vv. Karjalan Kansalliskirjasto käynnisti uuden hankkeen nimeltä «Kirjastot muuttuvat: uudet toimintamuodot paikalliselle yhteisölle». Hanke on saanut tukea Karelia ENPI – rajat ylittävältä yhteistyöohjelmalta.
Vuoden 2015 alussa avattiin Karjalan tasavallan Kansalliskirjaston uudet tilat. On rakennettu uusi nelikerroksinen sivurakennus, osa olemmassa olevan rakennuksen tiloista on korjattu, ja vanha ja uusi rakennus yhdistettiin toisiinsa gallerialla. Kirjaston uuden rakennuksen kokonaispinta-ala on 4771,3 m2. Kirjastotiloilla on maksimaalista toiminnallisuutta. Vuonna 2015 on aloitettu Kansalliskirjaston historiallisen rakennuksen toinen korjausvaihe.
Kirjasto toimii metodisena keskuksena Karjalan tasavallan kirjastoja varten. Se on kirjastotieteen, bibliografiantutkimuksen ja kotiseuduntutkimuksen tutkimuslaitos sekä Karjalan tasavallan kirjastojen informatisointikeskus. Yhteistyösopimuksila se on myös Luoteis-Venäjän kirjastojen säilytyspaikka. Kirjastossa toimii Karjalan tasavallan kirjakamari, kirjasto suorittaa tasavallan lääketieteellisen kirjaston tehtäviä.
Kirjasto on Venäjän kirjastoseuran jäsen, Karjalan tasavallan kirjastojen liiton ja Foliant-Karelia - kirjastojärjestelmän perustaja sekä ARBIKON - Venäjän kirjastojen konsortioiden liiton jäsen.
Kansalliskirjasto on LIBNET - kirjasto- ja tiedekeskuksen tukikirjasto, Venäjän kirjastojen yhteisen luettelon ja MARS -projektin toimiva jäsen.
Vuonna 2015 Kirjasto aloitti palveluja sen uudessa sivurakennuksessa. Kansalliskirjastossa avattiin Kirjakioski, jossa järjestettiin karjalaisten kirjailijoiden kirjojen myyntiä.
Vuonna 2016 Karjalan tasavallan sokeiden kirjasto liittyi Karjalan kansalliskirjastoon.
Vuonna 2017 Kansalliskirjasto allekirjoitti yhteistyösopimuksen Pietarin valtionmuseo-Roerichin perheen museo-instituutin kanssa ja kirjastossa avattiin Karjalan Nicholai Roerichin keskus.
Vuonna 2018 Lasten lukukeskus avattiin Kansalliskirjastoon.
Vuonna 2019 Karjalan Kansalliskirjastossa avattiin Boris Jeltsinin Presidentin kirjaston Karjalan alueellinen keskus
Vuonna 2021 Karjalan kansalliskirjastossa pidettiin Venäjän kirjastoliiton XXV kokovenäläinen kirjastokongressi.
Vuonna 2022 Kirjaston Kansallisen ja kotiseutukirjallisuuden ja bibliografian osaston 100-juhlavuosi.
Vuonna 2023 Karjalan Kansalliskirjaston 190-juhlavuosi.
Kirjaston tietoresurssit
- Kansalliskirjastossa on yli 1,8 miljoonaa kirjaa eri kielillä, yli puoli miljoonaa aikakausijulkaisua, nuotteja, audiovisuaalisia julkaisuja, karttoja, verkkojulkaisuja, valtion standardeja ym. (niitä on yhteensä yli 100 000 kappaletta).
- Joka vuosi kirjasto saa 30 000 - 35 000 uutta dokumenttia sekä yli 800 uutta lehteä ja aikakausilehteä.
- Yli 40 000 dokumenttia Karjalan historiasta, kulttuurista, tieteestä, taloudesta, sekä yhteiskuntaelämästä venäjän, karjalan, vepsän, suomen ja muilla kielillä.
- Yli 25 000 kappaletta, mm. noin 11 000 ennen vallankumousta painettua aikakausjulkaisua. Erityisen mielenkiintoisia ovat käsikirjoitukset ja varhaispainatteet (yli 360 kappaletta). Pääpiirteissään ne ovat 1600-1800-luvun alusta (ennen vuotta 1830 mukaan luettuna).
- Laaja bibliografinen- ja kirjallisuusaineisto: perinteinen kortisto ja elektroninen luettelo, hakuteoksia. Harvinaisten ja arvokkaiden julkaisujen sähköinen kirjasto (http://elibrary.karelia.ru). Sähköinen luettelo käsittää yli 760 000 kappaletta. Kirjastossa on vapaa pääsy Karjalan, Venäjän ja ulkomaisten elektronisiin tiedostoihin.
- Yhteistyöhankkeet: Karjalan tasavallan sähkökirjasto ja Aunuksen kuvernementin tiedonantoja.
- Ilmainen pääsy kokotekstitietokantoihin, mm. oikeudellisiin tietokantoihin, väitöskirjojen kirjastoon, Integrum, OVID ja yms.
- Kirjaston julkaisut julkaistaan joko kotisivuilla tai kirjaston omien verkkohankkeiden sivuilla: Karjalan Kansallinen bibliografia, Karjalan kirjamuistomerkit, Кarjalan alkuperäiskansat, Karjalan kirjailijoiden sähköinen kirjasto, Henkilöt Karjalan historiassa, Nuottikokoelma.
Galleria
