Hantien ja mansien autonominen piirikunta
- Jugran valtionkirjasto
- Surgutin valtionyliopiston tieteellinen kirjasto
- Muut kirjastot
- Linkit
- Mielenkiintoista. Kirjastojen toiminnasta
Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan vähälukuiset alkuperäiskansat ovat kaksi sukukansaa eli hantit ja mansit. Hantit – ja mansit – nimet juontavat juurensa hanti- tai hanti jah- ja mansi-sanasta, jotka ovat kansojen omia nimiä. Virallisiksi nimiksi ne otettiin käyttöön vuoden 1917 jälkeen neuvostoaikana, ja keisarillisen hallinnon vanhassa tieteellisessä kirjallisuudessa hanteja oli kutsuttu ostjakeiksi ja manseja voguleiksi. Näiden termien rinnalla 1600-lukuun saakka oli käytetty urgitši-termiä. Toinen sana Jugra, jotka olivat antaneet heidän esi-isilleen komisyrjäänit ja venäläiset, on nyt äidinkielen ja kulttuurin symboli.
Hanteihin kuuluu kolme etnografista ryhmää eli pohjois-, etelä- ja itähantteja. He eroavat toisistaan murteillaan, omakielisillä nimillään, elinkeino- ja kulttuuriominaisuuksillaan. Lisäksi hanteilla on alueellisia ryhmiä eli Vasjuganinen, Salymin ja Kazymin hanteja. Venäjällä vuonna 2010 pidetyn väestönlaskennan mukaan Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa asuu 9489 hantia.
Hantin kieli kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen kieliryhmän obinugrilaiseen haaraan. Suurin osa sanastosta on omaa sanastoa. Kielessä on evenkistä, nenetsistä, mansista ja selkupista lainattuja sanoja. Intensiivisin vaikutus hantin kieleen oli komin ja venäjän kielellä. Hantin kieli tunnetaan siitä, että hantit puhuvat erittäin paljon murteita, ja kieli jakautuu kolmeen murreryhmään eli pohjoiseen (Obdorin, Šuryškarin ja Berjozovon, Kazymin, Šerkalin murre), itäiseen (Surgutin, Salymin, Vaho-Vasjuganin murre) ja eteläiseen (Atlymin, Keušininskin, Irtyšin ja Kondan murre).
Mansi-sana tarkoittaa mansiksi ”miestä” ja siihen yleensä lisätään sen paikan nimi, josta tietty kansanryhmä juontaa juurensa (sakv mansit – Sagvan mansit).
Mansin kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaisen haaran obinugrilaiseen ryhmään, suomalais-ugrilaiset kielet yhdessä samojedikielten kanssa kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan. Mansin lähin kieli on hanti, erityisesti sen länsimurteet.
Mansit jakaantuvat muutamaan etnografiseen ryhmään, jotka puhuvat eri murteita: pohjoinen ryhmä, jonka edustajat puhuvat Sosvan, Verhnjaja Lozvan ja Tavdan murretta (Tavdan murre on lähes kokonaan kadonnut jo 1960-luvulla), itäryhmä, joka puhuu Kondan murretta, ja länsiryhmä, joka osaa Pelymin, Vagilin, Srednjaja Lozvan ja Nižnjaja Lozvan murretta. Kieli ja perinteinen kulttuuri säilyvät nykyään pohjoisilla ja itäisillä manseilla. Kondan murteen ja muiden murteiden erot ovat huomattavia ja ne vaikeuttavat Sosvan murteeseen perustuvan kirjamansin käyttöä Kondan manseilla.
« Takaisin edelliselle sivulle
Tuoreimmat uutiset
Jugran valtionkirjasto
05/11/2024 Hanty-Mansijskissa on päättynyt suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden konferenssi
Hanty-Mansijskissa 29. lokakuuta – 1. marraskuuta pidettiin suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden konferenssi eli Jugran suomalais-ugrilaiset kirjallisuuspäivät, joissa oli mukana ulkomaisia vieraita. Ohjelmassa oli luovia dialogeja, mieleenpainuvia työpajoja, nykypäivän ja legendojen yhdistämistä...
Jugran valtionkirjasto
12/10/2024 Nuori Erintur sai Vuoden kirja –kilpailun palkinnon
Jugran valtionkirjasto sai palkinnon Lukemisen edistämiseen tekemästään panoksesta Vuoden kirja –kilpailussa. Palkinto myönnettiin Lukeva maailma –festivaalilla (ven. ×èòàþùèé ìèð) Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan – Jugran kirjailijoiden kokoelmasta nimeltä Nuori Erintur (ven. Ìîëîäîé Ýðèíòóð).
Jugran valtionkirjasto
09/10/2024 Kirjasto kohtalona
Kirjasto kohtalona –kokoelman kolmas numero on ilmestynyt.
Jugran valtionkirjasto
04/10/2024 Juhlatilaisuus Jugran valtionkirjaston 90-vuotisjuhlan kunniaksi
4. lokakuuta Jugran piirikunnan kirjastoa onniteltiin 90-vuotispäivän johdosta ja palkittiin työntekijöitä!
Jugran valtionkirjasto
16/09/2024 Jugran piirkunnan kirjaston johtaja Jevgenia Fink kävi Pietarissa osallistuakseen Pietarin 10. kulttuurifoorumiin
Yhtenä foorumikenttänä oli pyöreän pöydän keskustelu aiheesta ”Yleiset kirjastot: transformaatio ja teknologinen johtajuus”. Siellä Venäjän valtionkirjaston johtaja, Venäjän kirjastoseuran presidentti jakoi suunnitelmia Leninka Art –luovan residenssin perustamiseksi.