Ðóññêàÿ âåðñèÿ  |  Suomi

Hantien ja mansien autonominen piirikunta

Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan vähälukuiset alkuperäiskansat ovat kaksi sukukansaa eli hantit ja mansit. Hantit – ja mansit – nimet juontavat juurensa hanti- tai hanti jah- ja mansi-sanasta, jotka ovat kansojen omia nimiä. Virallisiksi nimiksi ne otettiin käyttöön vuoden 1917 jälkeen neuvostoaikana, ja keisarillisen hallinnon vanhassa tieteellisessä kirjallisuudessa hanteja oli kutsuttu ostjakeiksi ja manseja voguleiksi. Näiden termien rinnalla 1600-lukuun saakka oli käytetty urgitši-termiä. Toinen sana Jugra, jotka olivat antaneet heidän esi-isilleen komisyrjäänit ja venäläiset, on nyt äidinkielen ja kulttuurin symboli.


Hanteihin kuuluu kolme etnografista ryhmää eli pohjois-, etelä- ja itähantteja. He eroavat toisistaan murteillaan, omakielisillä nimillään, elinkeino- ja kulttuuriominaisuuksillaan. Lisäksi hanteilla on alueellisia ryhmiä eli Vasjuganinen, Salymin ja Kazymin hanteja. Venäjällä vuonna 2010 pidetyn väestönlaskennan mukaan Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa asuu 9489 hantia. 

Hantin kieli kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen kieliryhmän obinugrilaiseen haaraan. Suurin osa sanastosta on omaa sanastoa. Kielessä on evenkistä, nenetsistä, mansista ja selkupista lainattuja sanoja. Intensiivisin vaikutus hantin kieleen oli komin ja venäjän kielellä. Hantin kieli tunnetaan siitä, että hantit puhuvat erittäin paljon murteita, ja kieli jakautuu kolmeen murreryhmään eli pohjoiseen (Obdorin, Šuryškarin ja Berjozovon, Kazymin, Šerkalin murre), itäiseen (Surgutin, Salymin, Vaho-Vasjuganin murre) ja eteläiseen (Atlymin, Keušininskin, Irtyšin ja Kondan murre).


Mansi-sana tarkoittaa mansiksi ”miestä” ja siihen yleensä lisätään sen paikan nimi, josta tietty kansanryhmä juontaa juurensa (sakv mansit – Sagvan mansit).

Mansin kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaisen haaran obinugrilaiseen ryhmään, suomalais-ugrilaiset kielet yhdessä samojedikielten kanssa kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan. Mansin lähin kieli on hanti, erityisesti sen länsimurteet.

Mansit jakaantuvat muutamaan etnografiseen ryhmään, jotka puhuvat eri murteita: pohjoinen ryhmä, jonka edustajat puhuvat Sosvan, Verhnjaja Lozvan ja Tavdan murretta (Tavdan murre on lähes kokonaan kadonnut jo 1960-luvulla), itäryhmä, joka puhuu Kondan murretta, ja länsiryhmä, joka osaa Pelymin, Vagilin, Srednjaja Lozvan ja Nižnjaja Lozvan murretta. Kieli ja perinteinen kulttuuri säilyvät nykyään pohjoisilla ja itäisillä manseilla. Kondan murteen ja muiden murteiden erot ovat huomattavia ja ne vaikeuttavat Sosvan murteeseen perustuvan kirjamansin käyttöä Kondan manseilla.

 

« Takaisin edelliselle sivulle


Tuoreimmat uutiset


Jugran valtionkirjasto

25/03/2025 Jugrassa pidetään suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden konferenssi

Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden III konferenssi pidetään 19. – 23. toukokuuta 2025 Hanty-Mansijskissa, Uraissa ja Mežduretšenskojessa. Konferenssi yhdistelee etä- ja lähiosallistumisen ja siinä on mukana myös ulkomaalaisia kirjailijoita.

Lue lisää »

Jugran valtionkirjasto

13/03/2025 Uuden sukupolven kirjasto –federaatiohankkeen tulokset Jugrassa

Jugran piirikunnassa Kulttuuri-kansallishankkeen toteutusaikana on modernisoitu ja avattu 12 nykyaikaista kirjastoa yhdeksään kuntaan eli Megion, Nižnevartovsk, Pokatši, Surgut, Jugorsk, Belojarskin, Kondan, Neftejuganskin ja Sovetskin piiri.

Lue lisää »

Jugran valtionkirjasto

10/03/2025 Jugran akateeminen historia sai Kulttuuri-imperium. Kirjat ja projektit –kansallispalkinnon

Tänä vuonna palkinto on myönnetty jo 25. kertaa. Se on yleispalkinto eli sillä palkitaan sekä kirjallisuus- ja kustannusmaailman edustajia että yleisiä kulttuuriprojekteja.

Lue lisää »

Jugran valtionkirjasto

26/02/2025 Jugran kirjastonhoitajilta koko maan lukijoille

Bibliotetšnoje delo (suom. Kirjastoala) –venäläisen lehden julkaisu (¹21, 2024) omistettiin Jugran piirikirjaston vuotisjuhlalle ja Jugrassa pidetylle EI-konferenssille.

Lue lisää »

Jugran valtionkirjasto

04/02/2025 Jugran kunnalliset mallikirjastot ovat maamme teknologisimpia

Kulttuuri-kansallisprojektiin liitetyt Jugran kunnalliset mallikirjastot ovat maamme teknologisimpia.

Lue lisää »