Uutiset
16/10/2024 Marilainen kotiseuduntutkija –kerho järjesti kokouksen Marin autonomisen alueen kantonijaon 100-vuotispäivän kunniaksi
12. lokakuuta 2024 Marin tasavallan S. G. Tšavainin Kansalliskirjastossa pidettiin Marilainen kotiseuduntutkija –kerhon kokous Marin autonomisen alueen kantonijaon 100-vuotispäivän kunniaksi.
Kokouksen avasi Tšavainin Kansalliskirjaston varajohtaja Tatjana Vinogradova. Hän kertoi kirjaston kotiseuduntutkimuksista, Marin tasavallan vuoden kirja – XI kilpailusta, joka järjestetään kirjastossa joka toinen vuosi. Hän korosti kotiseuduntutkimustoiminnan tärkeyttä ja huomautti kirjastoasiakkaiden synnyinseutuaan kohti osoittaman kiinnostuksen kasvavan.
Pääesitelmän oli laatinut historian lisensiaatti Sergei Svetšnikov. Hän esitti Marin autonomian ensimmäisinä kehitysvuosina piirretyt kartat sekä näytti selkeästi alueen rajojen muutokset ja kertoi Marin autonomisen alueen kantonijaosta.
4. marraskuuta 1920 Yleisvenäläinen toimeenpaneva keskuskomitea ja VSFNT:n kansankomissaarien neuvosto antoivat asetuksen Marilaisen kansan autonomisen alueen perustamiseksi. Tällä asetuksella oli suurta poliittista vaikutusta, muttei se määritellyt Marin autonomisen alueen rajoja. 1920-luvulla Marin autonomisen alueen muodostuminen jatkui. Tšuvassian autonomisen alueen kanssa saavutetun sopimuksen perusteella Marin autonomiseen alueeseen liitettiin entisen Tšeboksaryn kihlakunnan vasemmanpuoleinen rannanosa, missä asui marilaisia. Marin autonominen alue sai myös Nižni Novgorodin kuvernementin Vetlugajoen alajuoksun alueen.
Yleisvenäläisen toimeenpanevan keskuskomitean puheenjohtajisto hyväksyi 28. elokuuta 1924 Marin autonomisen alueen sisäisen piirijakoluonnoksen, jonka oli laatinut Alueen suunnittelulautakunta ja hyväksynyt Marin alueen toimeenpaneva komitea 24. helmikuuta 1924. 3 kantonin asemesta (Krasnokokšajskin, Kozmodemjanskin, Sernurin) muodostettiin 9 kantonia. Vasta liitetyistä alueista muodostettiin Zvenigovon ja Jurinon kantoni. Sernurin kantonista erotettiin Mari-Turekin ja Torjalin kantoni, ja Krasnokokšajskin kantonista Morkin ja Oršankan kantoni.
Historioitsijat A. Bahtin ja V. Vostrikov täydensivät Svetšnikovin esitelmää. Kokouksen loppuosassa keskusteltiin tasavaltamme kotiseuduntutkijoiden teoksista. 100-vuotisjuhlan kunnisksi julkaistiin kirjat ”Mari-Turekin piirin 100-vuotisjuhla: historiaa ja nykypäivää” (ven. «100-летие Мари-Турекского района: история и современность»), ”Pektubajevon pirii: historian sivuja” (1936-1959) (ven. «Пектубаевский район: страницы истории (1936-1959)»), Soiva seutu (Zenigovon piiri) (ven. «Звенящий край» (Звениговский район) ja Vuosisatojen sitova lanta (Jurinon piiri) (ven. «Веков связующая нить» (Юринский район).
Uusista kirjoistaan puhuivat kotiseuduntutkijat T. Jelkina, D. Rytškova, I. Ivanov, L. Kirtajev, journalisti B. Šamijev. Kotiseuduntutkija A. Kurotškin kertoi Mari-Turekin piiristä syntyisin olleista isänmaan puolustajista sekä julkaistavaksi valmistettavasta Marin maan sankareita –kirjan toisesta osasta, joka kertoo työsankareista. Oršankan piiristä syntyisin olevat L. Koroleva ja A. Makarov esittivät diaohjelman Tširkin kylän historiasta.
Marilainen kotiseuduntutkija –kerhon puheenjohtaja A. Kljonov osoitti kiitollisuuttaan historioitsijoille, kotiseuduntutkijoille ja Kansalliskirjaston työntekijöille ja toivotti menestyvää tutkimustyötä.
Galleria
