Uutiset
21/04/2026 Oma/Vieras: tutkitaan ja käännetään Venäjän kansojen satuja karjalan kielelle
21. huhtikuuta Oma/Vieras –projektin osallistujien tapaamisessa tutkittiin Venäjän kansojen satuja, keskusteltiin niiden merkityksistä ja käännettiin niitä karjalan kielelle.
Venäjän kansojen saduille on ominaista uskomatonta juoni- ja hahmomoninaisuutta. Venäläisen kansanperinteentutkijan Vladimir Proppin mukaan sadun universaalisuus on yhtä hämmästyttävää kuin sen kuolemattomuuskin. Oma/Vieras –projektin osallistujille annettiin tehtävä etsiä erottuvia ja yhteisiä piirteitä venäläisten, udmurttien, tataarien, tšuvassien, marin, avarien ja ultšien kansansaduista. Yhtä kiinnostavaa on saman satujuonen eri versioiden vertaaminen: sen muutokset heijastivat ajan myötä yhteiskunnan moraalisten ja eettisten normien kehitystä. Ohjelman osallistujat saivat tietää ensimmäisten kansanrunouden kerääjien nimet, joiden ansiosta sadut olivat saaneet kirjallisen muotonsa ja nyt ovat saatavilla lukijoille sekä alkuperäisenä että muokattuna versionaan.
Ennen kokousta osallistujat olivat tutustuneet Karjalan kansojen sadut-kokoelmaan (Julkaisu 2). Kirjan sivuilla kansallisten kulttuurien kirjavaa palettia esittivät azerien satu Varpunen Džig-Džig, äänisniemeläinen satu Senna Kubotška, marien satu Hopeanhampainen Pampaltše, tadžikkien satu Vuohi kiharoine jalkoineen, tataarien satu Kamyr-batyr. Kokotekstinen kokoelma löytyy portaalista Karjalan kirjailijoiden sähköinen kirjasto.
Lisäksi osallistujat lukivat M. Tarasovan karjalaksi kääntämän Nasto-kaunotar –sadun. Itsenäistä käännöstyötä varten oli valittu satu Kehrääjät jääaukolla. Karjalan äidinkielisen puhujan ja opettajan Tatjana Baranovan toimitustuella osallistujat käänsivät sadun livvinkarjalaksi. Ohjelman loppuosassa keskusteltiin satujen kääntämiseen liittyvistä vaikeuksista ja merkityksistä.
Galleria
