Uutiset
01/05/2026 Marilainen kotiseuduntutkija – Marin kotiseuduntutkimusseuran 100-vuotisjuhlan ja kansallisen sankarin päivän kunniaksi
28. huhtikuuta Marin S. G. Tšavainin Kansalliskirjastossa pidettiin Marilainen kotiseuduntutkija –kerhon 143. kokous. Tapaaminen omistettiin kahdelle merkkipäivälle eli Marin kotiseuduntutkimusseuran 100-vuotisjuhlalle ja kansallisen sankarin päivälle.
Kerhon puheenjohtaja Aleksei Kljonov avasi kokouksen. Pedagogiikan alan veteraani ja kotiseuduntutkija Dina Rytškova piti yleisölle tervehdyspuheensa. Hän esitteli vieraille patriottiset kirjansa ja sanoi julkaisseensa jo 12 kokoelmaa. Niissä on runoja ja kertomuksia sankarillisista maanmiehistä.
Marin tasavallan ansioitunut kulttuurityöntekijä Olga Trebuškova piti pääesitelmän Marin kotiseuduntutkimusseuran toiminnasta ja historiasta. Trebuškova harjoittaa materiaalien syvää analyysia ja on valmistamassa julkaistavaksi seurasta kertovaa perusteellista kirjaa.
Kotiseuduntutkimusosaston päällikkö Svetlana Sauljak tutustutti kerhon jäsenet kirjaston kustannustoimintaan. Hän kiinnitti erityistä huomiotaan ainutlaatuiselle projektille – merkki- ja muistopäivien kalenterille nimeltä Marin tasavalta: aika, tapahtumat, ihmiset kertoen tänä vuonna juhlapäiviään viettävistä ihmisistä ja mielenkiintoisista seikoista, jotka on mainittu kalenterissa.
Historian lisensiaatti Sergei Svetšnikov arvosti suuresti kotiseuduntutimusta harjoittavien historioitsijoiden panosta kotiseutunsa kehitykseen ja tutkimukseen.
Kokouksessa osallistujat korostivat Marin kotiseuduntutkimusseuran toiminnan historiallista merkitystä. Tehtyä seuran toiminnan tulosten yhteenveto Marin alueen konferenssissa tammikuussa 1930 oli päätetty avata Marin sosialistisen kulttuurin tieteellinen tutkimusinstituutti (nyt Marin V. M. Vasiljevin kielen, kirjallisuuden ja historian tutkimusinstituutti), joka oli aloittanut toimintansa saman vuoden lokakuussa. Valitettavasti vuonna 1931 kotiseuduntutkimus oli lähes kokonaan kumottu joukkoliikkeenä ja seura oli lakkauttanut toimintansa. Asioiden tutkiminen oli siirretty tutkimuslaitoksille. Kuitenkin juuri ensimmäisten kotiseuduntutkijoiden M. Jantemirin, F. Jegorovin, V. Muhinin, V. Vasiljevin ja muiden tiedemiesten ja historioitsijoiden ahkeran työn ansiosta oli alkanut kotiseuduntutkimusliikkeen elpyminen. Heidän työnsä oli luonut vahvan perustan tuleville sukupolville herättäen heidän keskuudessaan rakkautta kotiseutuaan kohtaan ja pyrkimystä tutkia sitä.
Kiitämme Marilainen kotiseuduntutkija –kerhon kaikkia osallistujia ja jäseniä aktiivisesta työstään! Toivotamme hyvää terveyttä ja menestystä! Tavataan taas!