Uutiset
19/05/2026 Luento aiheesta Venäjän maantieteellisen seuran matkustajat Karjalassa
18. toukokuuta Kansalliskirjaston kokoussalilla järjestettiin luento aiheesta Venäjän maantieteellisen seuran matkustajat Karjalassa.
Kokoontuneet historian ja maantieteen ystävät saivat tietää mielenkiintoisia seikkoja Venäjän ensimmäisen kansalaisjärjestön eli Venäjän maantieteellisen seuran historiasta. Luennolla kuultiin 1800-1900-luvun ihanien venäläisten tieteentoimijoiden nimet.
Vasili Struve oli Venäjän maantieteellisen seuran 17 perustajajäsenen joukossa sekä Pulkovon observatorion perustaja. Hän oli ensimmäinen maailmassa, joka mittasi meridiaanikaaren (vuosina 1816–1855). Maailmassa on säilynyt vain kaksi meridiaaniverkon vertailupistettä, ne ovat Karjalan ulkopuolella, mutta tosi lähellä – Suursaarella Suomenlahdessa 180 kilometrin päässä Pietarista. Onko Struve käynyt meidän luona, Aunuksen kuvernementissa? Saa tietää hänen elämäkerrasta, joka kuuluu Ihanien henkilöiden elämä -sarjaan.
Sergei Prokudin-Gorski ei pitänyt valokuvausta luomistyönä vaan ”protokolla-luonteisena taiteena”. Hänen ansiostaan 1900-luvun alussa Venäjä oli maailman ”eniten valokuvattujen” maiden joukossa, ja tämä lahjakas keksijä on myös ikuistanut Karjalan kameralle useaan otteeseen. Karjalan Kansalliskirjaston kokoelmissa on värikkäitä julkaisuja, joiden sivuilla voi katsella valokuvia kaukaisesta menneisyydestä.
Mihail Prišvinin kehittyminen kirjailijaksi liittyy hänen Karjala-matkoihinsa. Luonnon, elämäntavan ja pohjoisen asukkaiden puheen havainnointi sekä kansantarinoiden tallentaminen johtivat ainutlaatuiseen matkakertomus- ja esseemuotoon eli kirjoihin "Seudulla jolla linnut eivät pelkää ihmistä " (1907) ja "Taikakolobokia etsimässä" (1908). Nämä kirjat ovat edelleen ehtymätön inspiraation lähde niin lapsille kuin aikuisillekin.
David Zolotarjov johti 1920-luvulla Venäläisen museon etnografian osaston venäläis-suomalaista sektoria ja teki ihmeellisen tuottoisia retkiä Karjalan tutkiakseen paikallisväestön antropologiaa ja kulttuuria. Hänen tutkimuksensa ovat tänäänkin ajankohtaisia, niihin voi tutustua paperisina Kansalliskirjastossa ja myös digitoituina.
Luennot pidetään maantaisin osana maantieteilijä K. I. Arsenjeville omistettua näyttelyä. Näyttelyssä saa käydä kirjaston aukioloaikana. Seuraava luento järjestetään 25. toukokuuta klo 18, ja siellä puhutaan karjalaisista kivistä.
Galleria
