Uutiset
15/09/2026 Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden IV konferenssi on päättynyt Jugrassa
7. – 12. syyskuuta Jugrassa pidettiin laajamittainen Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden IV konferenssi, joka sattui samaan aikaan Venäjän kansojen kielen päivän viettämisen kanssa. Tämän vuoden tilaisuuden pääaiheena oli Pieni kotimaa ja paikallisen identiteetin tutkiminen.
107 proosakirjailijaa ja tutkijaa Karjalasta, Komista, Mordvasta, Udmurtiasta, Marista ja Jamalista kokosi yhteen viikoksi keskustellakseen seuraavista aiheista: paikallinen identitetti, kirjallisuuden tärkeys pientä kotimaata kohtaan osoitettavan rakkauden kehittämiseksi, äidinkielten säilyttäminen ja suomalais-ugrilaisten kirjallisuuksien ja kirjoittajien tukeminen. Asialista vaikutti vakavalta, mutta kaikki tapaamiset sujuivat niin ystävällisessä ja toisia kunnioittavassa ilmapiirissä, että tapahtuma osoittautui paitsi merkittäväksi ja tulokselliseksi, myös aidosti sydäntä lämmittäväksi.
8. syyskuuta maamme vietti ensimmäistä kertaa Venäjän kansojen kielen päivää federaatiotasolla. Tuona päivänä Hanty-Mansijskissa Jugran valtionyliopiston rakennuksen edessä pidettiin Suomalais-ugrilaisten kirjailijoiden IV konferenssin avajaiset. Tilaisuuden pääaiheena oli Pieni kotimaa ja paikallisen identiteetin tutkiminen. Tämä ilmaisu loi sävyn koko tapahtumalle, joka toi yhteen paitsi kirjailijoita, myös kustantajia, kielitieteilijöitä ja kansalaisaktivisteja eri puolilta maata – Petroskoista Salehardiin. Tapahtumapaikasta muodostui keskus, jossa suomalais-ugrilaisen maailman kulttuurinen koodi kiteytyi.
Foorumin pääasiallinen toimintaviikko jakautui kolmen kunnan alueelle, sillä piirikunnan pääkaupungin lisäksi keskusteluja käytiin historiallisessa Berezjovossa ja nuoressa Pyt-Jahin kaupungissa. Ohjelma oli suunniteltu yhdistämään tiivis teoreettinen tutkimus sekä luomistyön elävä käytäntö. Tapahtumaan osallistui federaatiotason asiantuntijoita: Roman Kruglov Pietarista, Andrei Rastorgujev Jekaterinburgista, Platon Besedin Sevastopolista ja Vladimir Sofijenko Petroskoista.
Tieteellisen ajattelun ytimeksi tuli täysistunto, missä esitelmänsä piti filologian tohtori Dmitri Larkovitš. Hänen tutkimuksensa aiheesta ”Perinteisen kulttuurin arkkityypit ja niiden hahmomodifikaatiot J. Aipinin Vanhan setrin varjossa –novellissa” aiheutti vilkkaan keskustelun. Larkovitš näytti, miten nuoren sankarin initiaatioon liittyvä klassinen juoni muuttuu ankaran siperialaisen taigan vaikutuksen alla, ja setristä itse tulee jugralaisten kirjailijoiden universuminen sakraalinen keskus.
Suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuuksien tutkiminen –ryhmätyöskentely oli intensiivinta. Tatjana Sirotkina esitti laajamittaisen hankkeen Jugran kirjallisuusmaisema, joka toteutetaan piirikunnan tieteellis-teknologisen kehityssäätiön tuella. Hän analysoi yksityiskohtaisesti paikallisten kirjailijoiden teoksissa esiintyviä oikonyymejä (asutusnimistöä) ja osoitti, että pohjoisen paikannimistö toimii etnisten ryhmien maailmankuvaa heijastavana koodattuna karttana. Projekti on jo luonut perustan alueelliselle onomastiselle sanakirjalle. Viktor Gavrilov täydensi kollegojensa esitelmiä puhumalla aiheesta ”Jugralainen kaunokirjallinen teksti: arviointikriteerit” ja selitti, miten kirjallisuuden kautta muodostuu alueen ainutlaatuinen brändi. Ljubov Grizljuk omisti esitelmänsä Jeremei Aipinin teoksissa valinnan areenana toimivalle ympäristölle.
Konferenssi ei kuitenkaan rajoittunut työhuonekiistoihin. Merkittävimpien tilaisuuksien joukossa oli Runotaistelut –turnaus, joka oli osa Dmitri Prišvitsynin projektia. Nuoret kirjailijat Karjalasta, Komista, Marista, Udmurtiasta, Mordvasta ja Tjumenin alueelta tulivat mikrofonin ääreen pareittain. Jokaisen kierroksen päätyttyä katsojat äänistivät käyttäen kortteja. Jännitys säilyi finaaliin saakka, johon osallistuivat Oleg Mošnikov Karjalasta ja Olesja Žuravljovskaja Jugrasta. Voittaja ratkesi vain yhden äänen erolla – kullan sai Mošnikov.
Konferenssin lopussa tehtiin Jugran kirja –kilpailun yhteenveto. Asiantuntijalautakuntaa johti Oksana Tolstyh Nauka-kustantamosta. Lastenkirjallisuus-kategorian grand-prix’n sai Novosti Jugry (”Jugran uutiset”) -kustantamo Anatoli Brusnitsinin kirjasta Jugra on kotini. Pienen Vol’kan suuri matka ( ven. «Югра – мой дом. Большое путешествие маленького Вольки»). Tietokirjallisuus –kategoriassa parhaaksi valittiin Jugran akateeminen historia –sarja, joka myös sai palkinnon Parhaana venäläisistä alueista kertovana kirjana.
FederalPress / Irina Romaškina
Galleria
