Uutiset
21/10/2011 Laakerit palmujen kaupungista
Kižin museon ja luonnonpuiston Kansantaiteen teatteri on osallistunut I Kansainväliseen kansanperinne- ja etnografiafestivaaliin ”Kansallinen perintö” ja tieteelliseen konferenssiin ”Sivilisaatioiden, kansojen ja kulttuurien vuoropuhelu: ongelmia ja näköalat” Sotšin kaupungissa. Näitä tapahtumia tukivat Sotšin kaupungin ja Krasnodarin aluepiirin hallinnot.
 | Ensi kerran pidettiin epätavallinen tilaisuus, joka yhdisti kansanperinne- ja etnografiafestivaalin ja tieteellisen konferenssin. Sen tilaisuuden tarkoitus oli yhdistää teoreettiset tiedemiehet ja praktiikot, jotka suorittavat tutkimuksia kansantieteen, etnomusikologian, etnopedagogiikan ja kotiseuduntutkimuksen, kansanrunoustieteen aloilla. Toisin sanoen tilaisuus yhdistää asiantuntijat, jotka käyttävät eri lähestymistapoja kansankulttuurin tutkimisessa. Festivaalissa pidettiin luovia pajoja, joissa opetettiin esittämään, valmistamaan kansallisia nukkeja ja kerrottiin esittäjien kansallispuvuista suunnittelijan tulkitsemien perinteiden tuloksena ja esitettiin antropologisia ja kotiseutuelokuvia. Kižin museo ja luonnonpuisto osallistui kolmeen kilpailuluokkaan: konferenssiin, elokuvakilpailuun ja yhtyekilpailuun. Konferenssiin osallistui tutkimuslaitosten tutkijoita, yliopistojen opettajia ja museoiden työntekijöitä. Pidetyt esitelmät yleistivät tieteellisen ja tutkimustyökokemuksen. Etnisten soittimien tutkimus Karjalassa: historia ja kehitysmahdollisuudet –nimisen esitelmän piti Kižin museon ja luonnonpuiston kansanperinteen osaston tutkija Natalja Mihailova. Kirjoittajan työn tätä suuntaa havainnollisti Evgenij ja Natalja Mihailovien erikoistutkielma Pohjoisen kylän musiikkia. Natalja Mihailovalle annettiin Kansan perinteiden säilyttäjän diplomi etnografian ja kansanrunouden tutkimisesta ja kansan perinteiden noudattamisesta. |
Elokuvien esityksen aikana
Kižin museo näytti yleistajuisen tieteellisen filmin
Irina Aleksandrovna Fedosova: itkijä ja runoilijatar. Filmi ja samanniminen näyttely luotiin tunnetun kansallisen esittelijän 180-vuotisjuhlaksi. Filmin tekijät ovat kansantunouden osaston johtaja V. Kuznetsova ja vanhempi tutkija I.Nabokova.
Kižin museon Kansantaiteen teatteri esiintyi kolme kertaa: festivaalin avajaisissa, kilpailuohjelmassa ja gaalakonsertissa. Niiden esitysten tarkoitus oli näyttää Karjalan kulttuurin rikkautta ja venäläisen, karjalaisen ja vepsäläisen kulttuurien perinteitä, omaperäisiä ominaisuuksia ja kansantaiteen eri muotoja. Kilpailuohjelmassa yhtye esitti luoteisten piirien perinteisiä käsitöitä: neulomista yhdellä virkkuuneulalla, puulelujen ja kaulakorujen lasihelmistä valmistamista, kirjailua kaksipuolisella pistoilla, kehruuta ja perinteistä ompelua. Sitten Kansantaiteen teatteri esitti näyttämöllä kaksi katkelmaa äänisniemeläisistä häämenoista: pöydän lunastusta ja morsiamen viemistä pöydälle. Menoja seurasivat Polina Ljogkajan laulamat valitusvirret. Kilpailuesityksen seuraava osa perustui venäläisen ja karjalaisen, venäläisen ja vepsäläisen perinteisten laulujen ja tanssijen rinnastamiseen. Täällä lausuttiin äänisniemeläsen hengellisen runon Vanhus ja Perjantai ja laulu Ekoj Vanja ja karjalaisen runon alun, soitettiin perinteistä karjalaista sävelmää Ripatškaa kantelella, tansittiin karjalaisia tansseja Hyvää iltaa ja ristu-kondraa jouhikon säestyksellä. Ohjelma Äänisniemen nuorten keskustelu 1800-luvun puolessavälissä myös sisälsi vertauksen: tansittiin äänisniemeläistä tanssia laulun säestyksellä ja vepsäläistä tanssia haitarin säestyksellä. | |
Ennen Kansantaiteen teatterin esitystä sen työntekijät kertoivat Kižin museon ja luonnonpuiston toiminnasta, teatterin tarkoituksista ja toiminnasta ja esittäjien puvuista. Esityksiä myös kommentoitiin. Kilpailun tuomaristo piti sitä sopivana. Lopuksi Kižin museon ja luonnonpuiston Kansantaiteen teatterille myönnettiin diplomi ”Esitystaidon korkeasta tasosta, suuresta panoksesta oman kansan etnografisten tietojen ja henkisen perinnön säilytämiseen”. Yhtye on ensi kerran tullut festivaalin laureaatiksi. Sen lisäksi festivaalin johtajat ja tuomarit lähettivät museon johtajalle E. Averjanovalle kiitoskirjeen, jossa he ilmaisivat hänelle kiitollisuutensa perinteisen kansankulttuurin tuesta.
Kižin museon ja luonnonpuiston lehdistöpalvelu, Puh/faksi: (8142) 78-35-91
Galleria
«Takaisin edelliselle sivulle