Uutiset
28/06/2013 Komin Kansalliskirjaston uusi julkaisu
17. huhtikuuta 2013 Komin Kansalliskirjastossa pidettiin uuden Komin kieli kaunokirjallisten teosten käännöksissä –nimisen biobibliografisen hakemiston esittelytilaisuus. Hakemisto on julkaistu Komin tasavallan kansallispolitiikan ministeriön tuella.
Suomalais-ugrilaiset kirjailijat ovat sitä mieltä, että eri suomalais-ugrilaisten kansojen kirjallisuuksien yhteisenä piirteenä on kulttuuriympäristö. Virolainen kirjailija Arvo Valton on sanonut eräässä haastattelussa: ”Kun maailman kulttuuria tarjotaan vain venäjän kielellä, kansoilla, joilla ei ole mahdollisuutta saada koulutusta äidinkielellään, ei ole taitoa eikä tarvetta kommunikoida maailman kanssa omalla kielellään. Siitä syystä näille kansoille ovat erittäin tärkeitä kirjallisuuden käännökset, etupäässä kaunokirjallisuuden käännökset.”
Hankkeen päätarkoituksena oli luoda järjestelmällinen julkaisu kominkielisen kirjallisuuden käännöksistä maailman eri kielille, sekä parhaiden venäjän ja maailman kirjallisuuden teosten käännöksistä komin kielelle. Hanke on tärkeä, koska sen avulla monet ulkomaiset ja venäläiset kirjailijat, kirjallisuuden tutkijat ja lukijat kiinnittävät huomiotaan komin kielen ja kirjallisuuden rikkauteen. Työn aikana kävi ilmi, että Komin tasavallan kirjailijoiden teokset on käännetty 58 kielelle, lukuun ottamatta venäjän kieltä. Kaunokirjallisuutta on käännetty komin kieleen noin 20 maailman kielestä.
Kominkielisen kaunokirjallisuuden kääntämisellä on syvät juuret. Yksi ensimmäisistä löydetyistä vieraalle kielelle kännetyistä teoksista on kominkielisen kirjallisuuden alullepanijan Ivan Kuratovin runo, joka ilmestyi vuonna 1908 Helsingissä julkaistussa kokoelmassa.
Kominkielistä kirjallisuutta on alettu kääntää enemmän 1920-luvulta alkaen. Silloin teoksia käännettiin useimmiten tataarin, ukrainan, valkovenäjän, georgian, tšuvassin ja muille kielille. Komin tasavallan kirjailijoiden teoksia on ilmestynyt eri neuvostoliittolaisissa kuvalehdissä, kokoelmissa ja erillisinä kirjoina.
Tilanne kääntämisen alalla on muuttunut jyrkästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Silloin komikirjailijoiden teoksia alettiin kääntää ja julkaista aktiivisimmin Venäjän suomalais-ugrilaisilla alueilla. Komin kansanruoilijan A. Vanejevin runoja on ilmestynyt 12 kielellä. Eniten suosittu on kominkielisten runoilijattareiden lyyrikka. Komikirjailijoiden teoksia käännetään ja julkaistaan Unkarissa, Norjassa, Suomessa, Ranskassa, Virossa, Japanissa ja muissa maissa.
1900-luvun alussa on ilmestynyt paljon kaunokirjallisuuden käännöksiä komin kielelle. Niiden joukossa on venäläisten ja ulkomaisten kirjailijoiden ja runoilijoiden teoksia.
Esittelytilaisuudessa lausuttiin Ivan Kuratovin Komi kyv –runon saksan ja suomen kielillä ja Menem muza –runoa valkovenäjän ja tšuvassin kielillä.
G. Butyrevan, N. Obrezkovan, G. Juškovin teoksia lausuttiin englannin, marin, mordvan, udmurtin ja suomen kielellä. J. Gabova kertoi teostensa kääntämisestä japanin kielelle.
Soi suosittuja lyyrisiä venäläisten säveltäjien lauluja komin kielellä.
Piirroselokuva, joka perustuu A. S. Puškinin Ruslan ja Ljudmila –runoelmaan, oli V. I. Lytkinin käännöstoiminnan esimerkkinä. Teksti on äänitetty Komi gor –televisio- ja radioyhtiössä.
Vieraiden joukossa oli ympäri suomalais-ugrilaista maailmaa tunnettuja kirjasilijoita: G. Butyreva, J. Gabova, J. Kozlova ja N. Obrezkova, sekä opettaja M. Ploskova ja valkovenäläisten, ukrainalaisten ja tšuvassien kansallisten kulttuuriautonomien edustajia.
Esittelytilaisuuden aikana oli avoinna samanniminen näyttely, joka tutustutti huomattavimpiin käännöksiin.
Komin Kansalliskirjaston vieraskielisen kirjallisuuden osasto
puh.: 8(8212) 24-57-03, e-mail: ino@nbrkomi.ru
Galleria
