Karjalaisen runouden festivaali Lentäkööt runot-lintuset Säämäjärven päällä syntyi vyinna 2011 Karjalan Prääsän kansallisessa piirissä vanhassa Jessoilan kylässä, joka on tunnetun karjalaisen runoilijan Aleksandr Lukitš Volkovin (1928 - 2020) kotikylä. Aleksandr Lukitš on Karjalan kansankirjailija, ja suurin osa hänen teoksista on kirjoitettu livvinkarjalaksi.
Kylän asukkaat ylpeilivät kovasti Aleksandr Lukitšin karjalan kielen, kansallisen kulttuurin ja kirjallisuuden kehitykseen tekemästä panoksesta. Sen vuoksi kaksitoista vuotta sitten he rupesivat aktiivisesti toteuttamaan ideaa, että Säämjärven rannalla, joka on Karjalan maisemallisimpia järviä, järjestetään kirjallisuusfestivaali. Siitä ajasta lähtien festivaali on kehittynyt perinteiseksi, ja se pidetään vuosittain kesän lopussa, ja tapahtumapaikka vaihtuu kylästä toiseen houkutelleen uusia osallistujia ja vieraita. Monta vuotta festivaalin pysyvinä osallistujina olivat Aleksandr Lukitš ja hänen siskonsa Zoja Lukinitšna Saveljeva (1936 — 2016), joka oli toiminut opettajana ja omistanut koko elämänsä karjalaisen kansalaisliikkeen kehitykselle Jessoilan kylässä.
Nyt Aleksandr Lukitšin ja Zoja Lukinitšnan seuraajat jatkavat heidän aloitteitaan eikä runojen-lintusten lento Säämäjärven päällä keskeydy. Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeri Sergei Kiseljovin mielestä Jessoilan asukkaiden innostuksen, aktiivisen elämänasenteen ja loppumattoman energian ansiosta festivaalista on tullut yksi Prääsän kansallisen piirin tärkeimmistä etnokulttuurisista tilaisuuksista.
27. elokuuta 2023 kirjallisuusfestivaali on taas palannut Jessoilaan ja perinteen mukaan koonnut yhteen karjalaisen kirjallisuuden ystäviä. Tänä vuonna festivaalille osallistui vieraita Suojärvestä, Petroskoista, Veskelykšesta, Sotkasta ja Angenlahdesta. Festivaalin avajaiset pidettiin Paraskeva Perjantain tsasounan edessä, jota kutsutaan kansan keskuudessa Zojan tsasounaksi.
Aleksandr Lukitšin talon viereen asennettiin vapaa mikrofoni, ja sekä vanhemman sukupolven edustajat että koululaiset lausuivat runoja karjalaksi, joka on heidän äidinkielensä. Kirjallisuustilaisuuden lisäksi festivaaliohjelmassa oli työpajoja, kansanyhtyeiden esityksiä, käsityömarkkinoita ja karjalainen teenjuonti.
Valokuvat: Oleg Obnosov ja Inna Gokkojeva.
Galleria