Varsinaiskarjalaiset
Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.
Livviläiset
Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.
Lyydiläiset
Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.
Karjalan vepsäläiset
Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.
Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video
« Takaisin edelliselle sivulle
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
28/06/2026 Luku- ja lautapelisalonki Vanhan kaupungin illuusiot –juhlissa
27. kesäkuuta Karjalan Kansalliskirjaston työntekijät esittivät interaktiivisen ohjelman nimeltä Luku- ja lautapelisalonki Vanhan kaupungin illuusiot –juhlissa.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
26/06/2026 Tieto- ja sivistysnäyttely Genhrih Altšullerin 100-vuotisjuhlan kunniaksi
Vuonna 2026 tulee kuluneeksi 100 vuotta Genrih Altšullerin (1926–1998) syntymästä. Hän oli huomattava neuvostoliittolainen insinööri, tieteiskirjailija ja maailmanlaajuisen tunnettuuden saavuttaneen TRIZ –teorian keksijä (suom. Keksinnöllisen ongelmanratkaisun teoria).
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
19/06/2026 Ajatuksia kaikesta. Valoisa Pohjola – nimisen III laulu- ja kuorotaidefestivaalin päättäjäiset
18. kesäkuuta Karjalan Kansalliskirjaston rotundassa pidettiin Svetlyi Sever (”Valoisa Pohjola”) – nimisen III laulu- ja kuorotaidefestivaalin viimeinen konsertti.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
10/06/2026 Kominternin salaisuudet. Alfred: ihminen ja Tuure Lehenin legenda–kirjan esittelytilaisuus
9. kesäkuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin Juri Vasiljevin kirjan nimeltä ”Kominternin salaisuudet. Alfred: ihminen ja Tuure Lehenin legenda” («Òàéíû Êîìèíòåðíà. Àëüôðåä: ÷åëîâåê è ëåãåíäà Òóóðå Ëåõåí») esittelytilaisuus.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
03/06/2026 Kalevalan sankarit ja hahmot Satumainen Karjala -ohjelmassa
2. kesäkuuta Karjalan Kansalliskirjaston työntekijät järjestivät Satumainen Karjala –luovan ohjelman lapsille, jotka käyvät kesäleiriä Petroskoin keskikoulussa nro 55.