Varsinaiskarjalaiset
Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.
Livviläiset
Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.
Lyydiläiset
Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.
Karjalan vepsäläiset
Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.
Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video
« Takaisin edelliselle sivulle
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
03/07/2025 Uusi nimi Karjalan kirjailijoiden sahkokirjastossa
Hyvät ystävät, kutsumme sinut tutustumaan uuden kirjailijan Sergei Toivovitsh Jakovlevin työhön (04/10/1970 – 11/08/2023). Hän oli oikea runoilija, luonnonlahjakkuus. Kolmen vuoden lyhyen mutta eloisan luomistyönsä aikana hän onnistui luomaan noin sata runoa varsinaisella karjalan kielen varsinaiskarjalan murteella.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
30/06/2025 "Elävä muisto menneistä päivistä": Kansalliskirjasto osallistui Kaupunginpäivän viettoon
Karjalan Kansalliskirjasto osallistui 28. kesäkuuta Kaupunginpäivälle ja Karjalan tasavallan 105-vuotisjuhlallisuuksille omistettuihin juhlatilaisuuksiin. Voitonjuhla pidettiin Petroskoin historiallisessa rakennuskorttelissa, jossa Kansalliskirjasto esitteli kaupungin asukkaille ja vieraille ohjelmaa "elävä muisto menneistä päivistä".
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
24/06/2025 Kirjastossa esiteltiin kirja "Tuntemattoman munkin muistiinpanoja"
Karjalan tasavallan kansalliskirjastossa järjestettiin 24. kesäkuuta paikallishistorian almanakan "Serdobol" julkaiseman kirjan "Tuntemattoman munkin muistiinpanoja" esittelytilaisuus.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
18/06/2025 "Tietäjän sormus"- kirjan esittelytilaisuus
Karjalan kansalliskirjastossa järjestettiin 18. kesäkuuta Jana Zhemoiteliten uuden kirjan "Tietäjän sormus" esittelytilaisuus. Kirjan julkaisi Revontulet-kustantamo muutama päivä sitten.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
17/06/2025 Flash mob Karjalan runoilijat sodasta jatkuu!
Karjalan kansalliskirjaston huhtikuussa julkistama flash mob Karjalan runoilijat sodasta kokosi verkkoalustalle yhteen eri ikäisten ja ammattien runouden ystäviä monilta tasavallan alueilta. Päätimme pidentää määräaikaa elokuun 31. päivään.