Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan vähälukuiset alkuperäiskansat ovat kaksi sukukansaa eli hantit ja mansit. Hantit – ja mansit – nimet juontavat juurensa hanti- tai hanti jah- ja mansi-sanasta, jotka ovat kansojen omia nimiä. Virallisiksi nimiksi ne otettiin käyttöön vuoden 1917 jälkeen neuvostoaikana, ja keisarillisen hallinnon vanhassa tieteellisessä kirjallisuudessa hanteja oli kutsuttu ostjakeiksi ja manseja voguleiksi. Näiden termien rinnalla 1600-lukuun saakka oli käytetty urgitši-termiä. Toinen sana Jugra, jotka olivat antaneet heidän esi-isilleen komisyrjäänit ja venäläiset, on nyt äidinkielen ja kulttuurin symboli.
Hanteihin kuuluu kolme etnografista ryhmää eli pohjois-, etelä- ja itähantteja. He eroavat toisistaan murteillaan, omakielisillä nimillään, elinkeino- ja kulttuuriominaisuuksillaan. Lisäksi hanteilla on alueellisia ryhmiä eli Vasjuganinen, Salymin ja Kazymin hanteja. Venäjällä vuonna 2010 pidetyn väestönlaskennan mukaan Jamalin nenetsien autonomisessa piirikunnassa asuu 9489 hantia.
Hantin kieli kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen kieliryhmän obinugrilaiseen haaraan. Suurin osa sanastosta on omaa sanastoa. Kielessä on evenkistä, nenetsistä, mansista ja selkupista lainattuja sanoja. Intensiivisin vaikutus hantin kieleen oli komin ja venäjän kielellä. Hantin kieli tunnetaan siitä, että hantit puhuvat erittäin paljon murteita, ja kieli jakautuu kolmeen murreryhmään eli pohjoiseen (Obdorin, Šuryškarin ja Berjozovon, Kazymin, Šerkalin murre), itäiseen (Surgutin, Salymin, Vaho-Vasjuganin murre) ja eteläiseen (Atlymin, Keušininskin, Irtyšin ja Kondan murre).
Mansi-sana tarkoittaa mansiksi ”miestä” ja siihen yleensä lisätään sen paikan nimi, josta tietty kansanryhmä juontaa juurensa (sakv mansit – Sagvan mansit).
Mansin kieli kuuluu suomalais-ugrilaisten kielten ugrilaisen haaran obinugrilaiseen ryhmään, suomalais-ugrilaiset kielet yhdessä samojedikielten kanssa kuuluvat uralilaiseen kielikuntaan. Mansin lähin kieli on hanti, erityisesti sen länsimurteet.
Mansit jakaantuvat muutamaan etnografiseen ryhmään, jotka puhuvat eri murteita: pohjoinen ryhmä, jonka edustajat puhuvat Sosvan, Verhnjaja Lozvan ja Tavdan murretta (Tavdan murre on lähes kokonaan kadonnut jo 1960-luvulla), itäryhmä, joka puhuu Kondan murretta, ja länsiryhmä, joka osaa Pelymin, Vagilin, Srednjaja Lozvan ja Nižnjaja Lozvan murretta. Kieli ja perinteinen kulttuuri säilyvät nykyään pohjoisilla ja itäisillä manseilla. Kondan murteen ja muiden murteiden erot ovat huomattavia ja ne vaikeuttavat Sosvan murteeseen perustuvan kirjamansin käyttöä Kondan manseilla.
« Takaisin edelliselle sivulle
Surgutin valtionyliopiston tieteellinen kirjasto
26/06/2024 Hantien ja mansien kielet ja kulttuuri
Surgutin valtionyliopiston kirjasto- ja tietokeskukseen avattiin kirjanäyttely nimeltä Hantien ja mansien kielet ja kulttuuri.
Jugran valtionkirjasto
25/06/2024 Jugran kirjailijoille myönnettiin J. N. Šestalovin palkinto
21. kesäkuuta Hanty-Mansijskissa pidettiin Hantien ja mansien autonomisen piirikunnan – Jugran hallituksen J. N. Šestalovin palkinnon palkintoseremonia.
Jugran valtionkirjasto
11/06/2024 Jugran piirikunnan kirjastossa pidettiin iloista ja mieleenpainuvaa Puškinin päivää
6. – 10. kesäkuuta Hantien ja mansien autonomisessa piirikunnassa – Jugrassa pidettiin Lukeva Jugra -festivaali sekä Luetaan Puškinia – alueellinen tilaisuus, jonka järjestivät Jugran kaikissa kunnissa yleiset kirjastot.
Jugran valtionkirjasto
11/06/2024 Jugran asukas osallistui Venäjän kansojen kansallisten kirjallisuuksien festivaalille, joka oli osa Krasnaja ploštšad –kirjafestivaalin ohjelmaa
6. kesäkuuta Aleksandr Puškinin syntymäpäivänä Puškinin aukiolla lausuttiin runoilijan teoksia Venäjän alkuperäiskansojen kielillä.
Jugran valtionkirjasto
14/05/2024 Jugran kirjailijoiden III foorumi
22.-31. toukokuuta Hanty-Mansijskissa ja Sovetskissa pidetään Jugran kirjailijoiden III foorumi, joka kokoaa yhteen kaikkien Jugran alueella toimivien taiteilijayhdistysten edustajat, kirjallijayhdistysten johtajat, kirjallisuusprosessin järjestäjät, kulttuurilehtien johtajat ja kirjastoyhteisön edustajat.