Udmurtian tasavalta

Etusivulle
Udmurtian tasavalta

Udmurtit (vanhentunut venäjänkielinen nimi votjakit, otjakit) ovat Udmurtian tasavallan alkuperäiskansa, yksi suurimmista suomalais-ugrilaisista kansoista (väestöluvultaan he ovat viidennellä sijalla unkarilaisten, suomalaisten, virolaisten ja mordvalaisten jälkeen). Vuoden 2021 väestönlaskennan mukaan Venäjällä asui noin 386 465 udmurttia.

Toisin kuin Volganrannan muut suomensukuiset kansat, joilla on huomattavasti toisistaan eroavia rakennekomponentteja (mordvalaiset – mokšalaiset ja ersäläiset, marit – vuori- ja niittymarit), udmurtit ovat riittävän monoliittisia ja heillä on suhteellisen tiheä asutus. Noin 70% udmurteista asuu Udmurtian alueella. Yli 100 tuhatta udmurttia asuu naapurialueilla, mm. Tatarstanissa, Baškortostanissa, Marin tasavallassa, Permin aluepiirissä, Kirovin ja Sverdlovskin alueella.

Udmurtin kieli on venäjän rinnalla Udmurtian tasavallan virallinen kieli. Udmurtti kuuluu uralilaisen kielikunnan suomalais-ugrilaisen ryhmän permiläiseen haaraan. Komin kieli on udmurtin lähin kieli, he ovat melkein yhtä läheisiä kuin venäjä ja puola. Kirjakieli perustuu venäläisiin aakkosiin. Ensimmäinen kielioppi ilmestyi vuonna 1775. Nykyaikaiset kielitutkijat toteavat, että kielessä on pohjoinen, eteläinen, besermaninen ja keskimurteita. Niiden välinen ero ei ole yleensä suurta, ihmiset ymmärtävät toisiaan vaivatta. Kirjakieli alkoi muodostua 1800-1900-luvun vaihteessa.

Udmurtit ovat uskonnoltaan pääasiassa ortodoksikristittyjä (ensimmäiset udmurtit kastettiin kristinuskoon 1500-luvulla, laaja kristillistyminen alkoi 1700-luvulla). Osa udmurteista harjoittaa perinteisiä uskoja, ja osa noudattaa sekä ortodoksisia että udmurttien rituaaleja.