Tverin alue

Etusivulle
Valitse alue
Tverin alue

Tverinkarjalaiset eli Ylä-Volgdan karjalaiset ovat suurin Karjalan ulkopuolella asuva karjalaisryhmä, he ovat kronikoissa mainitun korela-heimon suoria jälkeläisiä, jotka muuttivat asumaan Tverin maalle yli 400 vuotta sitten alkuperäisinä asutusmainaan olevilta Laatokan luoteisrannalta ja Karjalan kannakselta. Syynä siihen oli Venäjän ja Ruotsin solmimat rauhansopimukset, joista ratkaiseva oli Stolbovan rauha (1617), jonka seurauksena ortodoksisten karjalaisten tiheästi asuttama Karjalan kihlakunta luovutettiin Ruotsille.

Siirtolaiset selittivät muuttoaan seuraavilla syillä: uskonnolla, kielellä ja suurilla veroilla.

Monet karjalaiset siirtolaiset asettuivat asumaan Tverin maille, mihin muodostui tverinkarjalaisten eli Ylä-Volgan karjalaisten alaryhmä. Tuloksena Tverin kuvernementin alueella asui kauan enemmän karjalaisia, kuin yhteensä nykyisen Karjalan tasavallan koko alueella ja muilla venäläisillä mailla.

Suurin määrä tverinkarjalaisia kirjattiin Neuvostoliiton väestönlaskennan aikana vuonna 1926 – heitä oli 140,6 tuhatta henkilöä (kun maan kaikilla muilla alueilla, mm. Karjalassa asui vuonna 1926 107,5 tuhatta karjalaista). Siitä lähtien tverinkarjalaisten määrä on ollut jatkuvasti vähenemässä.

Toisin kuin karjalaisten muut kielet ja murteet tverinkarjala säilytti arkaaisimman muotonsa, joka on luultavasti karjalan kantakielen lähin. Oletetaan, että tverinkarjalan murteen sanaston kehitykseen vaikuttivat keskiaikaisen Jognajoen varrella asuneen ja nyt kokonaan hävinneen vepsäheimon kielestä lainatut sanat. Nyt ei ole luotettavia tietoja tverinkarjalaisten kirjoituksen synnystä, 1800-luvulla heillä oli jo kyrillisiin kirjaimiin perustuva kirjoitus, ja 1930-luvulla otettiin käyttöön latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjoitus, joka korvattiin sitten uudelleen laaditulla kyrillisellä kirjoituksella.