Ðóññêàÿ âåðñèÿ  |  Suomi

Karjalan tasavalta

Varsinaiskarjalaiset

Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.

Livviläiset

Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.

Lyydiläiset

Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.

Karjalan vepsäläiset

Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.

 

 

Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video

« Takaisin edelliselle sivulle


Tuoreimmat uutiset


Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

30/03/2026 Luento Vodlajärvestä lopetti Vihreä Maaliskuu –kampanjan Kansalliskirjastossa

30. maaliskuuta Kansalliskirjastossa osana Vihreä Maaliskuu –kampanjaa järjestettiin luento aiheesta Vodlajärven puisto: villin luonnon esikuva Euroopan kartalla. Viime vuosien retkikunnat ja löydöt.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

29/03/2026 Runot kevätmusiikin säestyksellä: Pervotsvet –festivaali

29. maaliskuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin perinteiseksi ja vuosittaiseksi muuttunut runousfestivaali Pervotsvet. Festivaalilla vallitsi lämmin ja ystävällinen ilmapiiri ja sen järjestäjä on SoNeT –kirjallisuusyhdistys.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

26/03/2026 Sivistysohjelma Elävä kansan sana

25. maaliskuuta Kalevalan mosaiikki –vuosifestivaalin päivinä järjestettiin sivistysohjelma Elävä kansan sana. Tilaisuuden aiheeksi valittiin Trofim Rjabininin 225-vuotisjuhla, Petri Šemeikan 205-vuotisjuhla, Anna Paškovan 160-vuotisjuhla, Anisja Vatšievan ja Anni Lehtosen 140-vuotisjuhla.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

23/03/2026 Vihreä maaliskuu –kampanja jatkuu

23. maaliskuuta osana Vihreä maaliskuu –kampanjaa Kansalliskirjastossa pidettiin sivistysluento aiheesta Vottovaara: myytin ja tieteen välillä. Luennoitsijana oli Vodlajärven kansallispuiston ympäristösivistyksen johtava asiantuntija Anna Dudyrina, mukaansa tempaava ja kiinnostunut kertoja.

Lue lisää »

Karjalan tasavallan kansalliskirjasto

20/03/2026 Jaa perinne -videoflashmobin uusia osallistujia

Karjalan Kansalliskirjaston Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuoden kunniaksi käynnistämä videoflashmobi Jaa perinne on saamassa vauhtia. Kutsumme katsomaan ja kuuntelemaan uusia osallistujia.

Lue lisää »