Varsinaiskarjalaiset
Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.
Livviläiset
Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.
Lyydiläiset
Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.
Karjalan vepsäläiset
Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.
Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video
« Takaisin edelliselle sivulle
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
26/05/2026 Karjalainen kivi Venäjän arkkitehtuurissa ja muistomerkeissä
25. toukokuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin luento aiheesta Karjalainen kivi Venäjän arkkitehtuurissa ja muistomerkeissä.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
22/05/2026 Kirjojen kluutti- ja keinonahkakansien restaurointipaja
21. toukokuuta Karjalan tasavallan Kansalliskirjastossa järjestettiin kirjojen kluutti- ja keinonahkakansien restaurointipaja.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
19/05/2026 Luento aiheesta Venäjän maantieteellisen seuran matkustajat Karjalassa
18. toukokuuta Kansalliskirjaston kokoussalilla järjestettiin luento aiheesta Venäjän maantieteellisen seuran matkustajat Karjalassa. Kokoontuneet historian ja maantieteen ystävät saivat tietää mielenkiintoisia seikkoja Venäjän ensimmäisen kansalaisjärjestön eli Venäjän maantieteellisen seuran historiasta. Luennolla kuultiin 1800-1900-luvun ihanien venäläisten tieteentoimijoiden nimet.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
15/05/2026 Kraeved 2026 –kilpailun palkintoseremonia
14. toukokuuta Karjalan Kansalliskirjastossa julistettiin X tasavaltalaisen tieteellisen tutkimustyökilpailun Kraeved 2026 (”Kotiseuduntutkija”) tulokset ja pidettiin palkintoseremonia.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
12/05/2026 Nimet Karjalan historiassa –verkkoprojektiin on lisätty materiaalit kahdesta vuonna 2026 vuotisjuhlaansa viettävästä karjalaisesta kirjallisuustoimijasta
15. toukokuuta tulee kuluneeksi 90 vuotta runoilijan, kääntäjän ja lastenkirjailijan Jelena Nikolajevan (1936 – 2011) syntymästä. 27. toukokuuta vietetään kirjailijan ja folkloristin Viktor Pulkinin (1941 - 2008) 85-vuotisjuhlaa.