Varsinaiskarjalaiset
Karjalan pohjoisosassa on jo muutaman vuosisadan asunut ihmisiä, jotka kutsuvat itseään vain karjalaisiksi. Tutkijat nimettävät heidät myös varsinaiskarjalaisiksi tai vienankarjalaisiksi. Heidän kielensä on suomen läheisin sukukieli, ja sitä pidetään yleensä karjalan standardina murteena. Varsinaiskarjalaisia asuu Kalevalan, Louhen, Belomorskin, Segežan, Mujejärven, Karhumäen (entisen Paatenen) piirin alueella.
Livviläiset
Aunuksen piiriin ja Prääsän piirin osaan Karjalan tasavallassa on asettunut asumaan livviläisiksi itseään kutsuvia karjalaisia. Asuessaan Laatokan alueella livviläiset olivat pitkään aikaa pitäneet yhteyttä vepsäläisiin ja läntisempiin suomalais-ugrilaisiin heimoihin, siksi livvin kielessä on runsaasti vepsästä ja eräistä länsibalttien kielistä lainattuja sanoja.
Lyydiläiset
Yksi kolmesta suuresta karjalaisiin kuuluvasta väestöryhmästä. Kuten myös livviläisillä heidän kulttuurinsa ja kielensä ovat huomattavan erilaisia kuin varsinaiskarjalaisten. Suurin osa lyydiläisistä asuu Äänisen Karjalassa, Äänisjärven pohjois- ja itärannikolla eli Prääsän ja Kontupohjan piirissä. Heidän kielensä koki vepsän kielen voimakkainta vaikutusta, lisäksi sen kehitykseen vaikutti varsinaiskarjala.
Karjalan vepsäläiset
Vepsäläiset ovat Karjalan vähälukuinen suomalais-ugrilainen kansa. Oletetaan, että heidän heimonsa muotoutui muiden itämerensuomalaisten kansojen muotoutuessa, sitten he muuttivat pois ja asettuivat asumaan Laatokan kaakkoisrannikolle. Vepsäläisiä pidetään ves-heimon perillisinä, ja vepsäläiset –sana levisi paljon myöhemmin. Kylissä vepsäläiset kutsuivat itsensä leikillisesti ”tšuhareiksi” tai ”kaivaneiksi”. Karjalassa Äänisjärven lounasrannikolla asuu yksi kansan kolmesta etnografisesta ryhmästä – pohjoisia eli äänisvepsäläisiä.
Karjalan alkuperäiskansat, Karjalan tasavallan kansallisen ja alueellisen politiikan ministeriön video
« Takaisin edelliselle sivulle
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
30/03/2026 Luento Vodlajärvestä lopetti Vihreä Maaliskuu –kampanjan Kansalliskirjastossa
30. maaliskuuta Kansalliskirjastossa osana Vihreä Maaliskuu –kampanjaa järjestettiin luento aiheesta Vodlajärven puisto: villin luonnon esikuva Euroopan kartalla. Viime vuosien retkikunnat ja löydöt.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
29/03/2026 Runot kevätmusiikin säestyksellä: Pervotsvet –festivaali
29. maaliskuuta Karjalan Kansalliskirjastossa pidettiin perinteiseksi ja vuosittaiseksi muuttunut runousfestivaali Pervotsvet. Festivaalilla vallitsi lämmin ja ystävällinen ilmapiiri ja sen järjestäjä on SoNeT –kirjallisuusyhdistys.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
26/03/2026 Sivistysohjelma Elävä kansan sana
25. maaliskuuta Kalevalan mosaiikki –vuosifestivaalin päivinä järjestettiin sivistysohjelma Elävä kansan sana. Tilaisuuden aiheeksi valittiin Trofim Rjabininin 225-vuotisjuhla, Petri Šemeikan 205-vuotisjuhla, Anna Paškovan 160-vuotisjuhla, Anisja Vatšievan ja Anni Lehtosen 140-vuotisjuhla.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
23/03/2026 Vihreä maaliskuu –kampanja jatkuu
23. maaliskuuta osana Vihreä maaliskuu –kampanjaa Kansalliskirjastossa pidettiin sivistysluento aiheesta Vottovaara: myytin ja tieteen välillä. Luennoitsijana oli Vodlajärven kansallispuiston ympäristösivistyksen johtava asiantuntija Anna Dudyrina, mukaansa tempaava ja kiinnostunut kertoja.
Karjalan tasavallan kansalliskirjasto
20/03/2026 Jaa perinne -videoflashmobin uusia osallistujia
Karjalan Kansalliskirjaston Venäjän kansojen yhtenäisyyden teemavuoden kunniaksi käynnistämä videoflashmobi Jaa perinne on saamassa vauhtia. Kutsumme katsomaan ja kuuntelemaan uusia osallistujia.