Neljässä päivässä 15 lavalla pidettiin 24 koserttia. Harrastaja- ja ammatillisten yhtyeiden editykset olivat menestyksekkäitä. Avajaiset Karjalan kansallisteatterissa ja päättäjäiset Karjalan musiikkiteatterissa sekä konsertit Petroskoin konservatoriossa ja kansallisteatterissa olivat loppuunmyyty.
Ammattitaitojaan näyttivät festivaalin vieraat: taitava suomalainen kanteleensoittaja Anttu Koistinen, kolumbialainen Cafe – Gretška – duetto, tunnettu moskovalainen kanteleyhtye Kupina ja Kansallisen tanssiteatterin S. A. Zevervin-Kyyl Uolin kansallisten soittimien orkestri Sahan tasavallasta. Musiikinharrastajat esiintyivät samoin elävästi ja tunteellisesti. Ensimmäistä kertaa festivaalin aikana sen osallistujat kävivät esiintymässä Petroskoin ja Karjalan keski- ja musiikkikouluissa, mm. Kontupohjassa, Aunuksessa, Karhumäessä, Prääsässä, Uudessa Vilgassa ja Jessoilassa. Tasavallan asukkaat saivat käydä ilmaisissa konserteissa ja nauttia kansallisten soittimien monipuolista soittoa.
- Tämä konsertti oli minulle löytö. Kiitos, että olitte lahjoittaneet meille sen juhlan, sellaisia arvosteluja kuului festivaalin aikana. Yleensä festivaalitapahtumissa on käynyt noin 6 tuhatta ihmistä.
Soittajien kilpailuun osallistui yli 100 ihmistä, ja kilpailussa oli kaksi kategoriaa: Sooloesitys ja Yhtyeen esitys. Festivaalin viimiesenä päivänä julistettiin voittajat. I asteen laureaatiksi tulivat Tatjana Nikolajeva Joškar-Olasta Marin tasavallasta, Jekaterina Ivanova Petroskoista ja yhtyeet: kanteleensoittajien duo Aunuksen lasten musiikkikoulusta, Lasten kanteleensoittajien yhtye Kӱsle Joškar-Olasta ja H. Sinisalon lasten musiikkikoulun kanteleensoittajien yhtye Petroskoista.
Puhuessaan festivaalin tuloksista toumariston puheenjohtaja Venäjän Federaation ansioitunut taiteen työntekijä, moskovalainen säveltäjä ja pedagogi Vladimir Beljajev on korostanut kilpailijoiden korkeaa ammattitaitoaa ja sanonut, että ihmisillä, jotka edistävät kansalliskulttuurin kehitystä, on suuri tehtävä: ”He kylvävät jyviä, jotka myös kymmenien vuosien päästä ravitsevat venäläistä kulttuuria”.
Konferenssiin, jonka aiheena oli ”Perinteisten soittimien rooli nykyaikaisessa musiikissa” osallistui noin 30 ihmistä. Konferenssissa pidettiin 15 esittelyä, joista suurin osa liitettiin kokoelmaan, jonka julkaisi Karjalan tasavallan kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen keskus.
Konferenssissa keskusteltiin kansallisten soittimien luomisesta, käytöstä ja tutkimisesta. Monien esitelmien aiheena oli lasten perehdyttäminen kansallisen kulttuurin, mihin liittyy tutustuminen kansalliseen musiikkiin. Ensimmäistä kertaa osallistumaan konferenssiin kutsuttiin musiikin opettajia keskikouluista.
Yksi tärkeimmistä tapahtumista oli kahden multimediahankkeen esittelytilaisuus. Nämä hankkeet ovat Karjalan kansallisille soittimille omistettu elokuva ”Karjalan soittimet. Kantele”, jonka olivat tehneet Karjalan tasavallan kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen keskus ja Kiži-ilkoilmamuseo, ja interaktiivinen lasten ohjelma, jonka olivat tehneet Jessoilan taidekoulun asiantuntijat yhteistyössä Karjalan tasavallan kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen keskuksen kanssa.
Festivaalin aikana pidettiin neljä työpajaa, joissa opetettiin soittamaan ja valmistamaan suomalais-ugrilaisia kansallisia soittimia. Työpajat järjestivät Gnesinin musiikkiakatemian professori Vladimir Beljajev (Moskova), muusikot Anttu Koistinen ja Olga Šiškina Suomesta, soittimien valmistelijat Anatoli Meško ja Dmitri Djomin Petroskoista.
Elävä luonto -soitinnäyttely oli hyvin suosittu petroskoilaisten keskuudessa. Näyttelyssä oli esillä 40 erilaista soittinta puusta ja tuohesta, joiden valmistajien Irina Titovan, Anatoli Meškon, Dmitri Djominin ja komilaisen kansantaiteilijan Vladimir Pavlovin mielikuvis oli todella rikas. Vladimir Pavlovin tekemät esineet on otettu Komin tasavallan kansallisgalleriasta, Komin tasavallan tiedekeskuksen kielen, historian ja kirjallisuuden instituutin kokoelmista. Näyttelyn aikuiset ja nuoret vieraat kuuntelivat kiinnostuneina oppaiden kertomuksia ja soittivat mielellään Vladimir Pavlovin keksimiä soittimia – murzania, šur-šaria, gil-golia ja zil-zjolia.
Kantele-festivaalin epävirallinen ohjelma oli myös mielenkiintoinen ja mieleenpainuva, ohjelman tavoitteena oli herättää nuorison mielenkiintoa kansallismusiikkia kohti. Jännittävissä kansalliskulttuuri-tyylisissä bileissä ja musiikkimaratonissa kävi eri-ikäisiä osallistujia.
Karjalan kulttuuriministeri Jelena Bogdanova puheessaan X Kantele-festivaalin päätäjäisissä sanoi, että seutumme asukkaat ovat todella vieraanvaraisia, ja kiitti Venäjän federaation kulttuuriministeriötä ja Karjalan Tasavallan hallitusta tuestaan, Venäjän kansantaiteen taloa monivuotisesta kumppanuudesta ja Kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen taloa juhlan järjestämisestä ja viettämisestä.
Galleria