YK keskittyy alkuperäisten kansojen kieliin: asiantuntijoiden kokous aiheesta Alkuperäisten kansojen kielet: säilyttäminen ja elvyttäminen
YK:n päämajassa New-Yorkissa pidettiin asiantuntijaryhmän kokous aiheesta Alkuperäisten kansojen kielet: säilyttäminen ja elvyttäminen.
Kokouksen osallistujat totesivat, että maailmassa on tänään noin 7000 kieltä, ja joka toinen viikko yksi niistä kuolee. Alkuperäiskansojen kielet, joita puhuu vain neljä prosenttia planeetan väestöstä, ovat 96% kielellistä monimuotoisuutta. UNESCOn uhanalaisista kielistä laatiman Maailman kieliatlaksen mukaan 90% kaikista kielistä on uhanalaisia. Näihin kieliin kuuluu myön monia suomalais-ugrilaisia kieliä, mm. karjalan ja vepsän kieli.
Seminaariin osallistui Karjalan päämiehen alaisuudessa toimivan karjalaisten, vepsäläisten ja suomalaisten neuvoston jäsen, YK:n alkuperäiskansojen oikeuksiin liittyvän asiantuntijamekanismin puheenjohtaja Aleksei Tsykarev. Hän ehdotti, että valtiot julistavat Kansainvälisen alkuperäiskansojen kielten vuoden koko ihmiskunnan huomion kiinnittämiseksi asiaan. Muut asiantuntijat tukivat tätä ehdotusta ja se liitettiin seminaarin loppuasiakirjaan. Osallistujat suosittelevat perustettavaksi myös globaalin palkinnon kieliaktiviisteja varten ja maailmansäätiön uhanalaisten kielten tukemiseksi.
Asiantuntijat esittivät parhaita käytäntöjä eri maista, painotettiin kielikylpyyn. Osanottajat havaitsivat alkuperäiskansojen kielten elvyttämisen menetelmän olevan tehokas, Uudessa Seelannissa sitä tunnetaan nimellä Kohanga Reo ja Havaijilla nimeltä Punana Leo (käännettynä suomeksi ”kielipesä”). Mielenkiintoista oli Googlen edustajan Craig Korneliusin raportti, jossa kyseessä oli Internet-jätin saavutuksia uhanalaisten kielten alalla, mm. kielten online-kartta, joka on samalla näillä kielillä olevien teksti-, audio- ja videomateriaalien tietokanta. Venäläinen asiantuntija Kamtšatkasta Tatjana Degai kertoi siitä, että itelmeenit käyttävät matkapuhelimia ja ohjelmia lähettääkseen tekstiviestejä kielen kehitystyökaluna. Seminaarin suosituksissa on kehotus tutkia ja käyttää tieto- ja viestintäteknologioita alkuperäiskansojen kielten säilyttämisessä ja popularisoinnissa.
Asiantuntijat totesivat, että kielet ovat identiteetin tärkeimpiä tunnusmerkkejä ja avain perinteisiin tietoihin. Historiallisen muistin säilyttämiseksi ja kielten käyttöalojen laajentamiseksi valtioille on neuvottu edistämään perinteisen paikannimistön palauttamista, joka on alkuperäiskansojen kielillä. Seminaarin lopuksi sen alullepanija, virolainen suomalais-ugrilaisen liikkeen aktivisti ja YK:n alkuperäiskansoihin liittyvän pysyvän foorumin varapuheenjohtaja Oliver Loode kehotti UNESCOa määrittämään uhanalaisiin kieliin liittyvät kysymykset ensisijaisiksi ja ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin niiden säilyttämiseksi.