|  Suomi

Kellonsoittaja ei ole ammatti eikä harrastus. Se on ylhäältä lähetettyä...

17.-19. kesäkuuta 2017 Kižin saarella pidettiin kellonsoittofestivaali. Siihen osallistui huomattavimpia kellonsoittajia Karjalasta, Moskovasta, Pietarista, Vologdasta, Veliki Novgorodista, musiikkitieteilijöitä ja kampanologeja, tiedemiehiä, jotka ovat erikoistuneet Venäjän ja Valko-Venäjän kellonsoittotaiteen historiaan.  

Tutkijat ovat ruvenneet vasta 1960-luvulla palauttamaan Venäjän kellonsoittoperinteitä. He yrittivät ymmärtää, miltä Venäjä oli aikaisemmin kuulostanut, sillä kaikki kaupungit olivat muodostaneet luostari-, temppeli- ja kirkkoketjun, ja kellonsoiton ääni oli tavanomaista kuin ilma. Valko-Venäjän valtiollisen pedagogisen yliopiston dosentti Jelena Štanko kertoi Museo ja käytännön kampanologia –nimisessä simposiumissa, ettei Valko-Venäjällä ole jouduttu palauttamaan kellonsoittoperinteitä. Jonkin ihmeen ansiosta neuvostoliittolaiselle Valko-Venäjälle on säilynyt sekä muinaisia kelloja että kellotapuleita. Yllättävä seikka: kelloja soitettiin jopa 1. toukokuuta mielenosoituksien aikana! Jelena Štanko suoritti kellojen laajamittaisen tieteellisen tutkimuksen ja kartoituksen. Jelena lahjoitti Kiži-museolle oman kirjansa nimeltä Kolokolnyi zvon Beloi Rusi: tysjatšeletije traditsii (suom. Valko-Venäjän kellonsoitto: vuosituhatta vanha perinne).   

Kellonsoittajien symposiumissa on kuultu paljon hienoja esitelmiä. Moskovalaiset ja pietarilaiset asiantuntijat kertoivat tuloksista, jotka he olivat saaneet Iisakin kirkkoa varten Voronežissa Vera-tehtaalla valettujen kellojen tarkastuksen, punnituksen, kuuntelemisen ja arvioinnin aikana. Kiži-museon johtava tutkija Viola Guštšina kertoi, kuinka kižilaiset kellonsoitot ovat vaikuttaneet karjalaisten säveltäjien teoksiin. Moskovalaisen kellonsoittajan Olesja Rostovskajan esitys herätti paljon keskusteluja. Hän kertoi eräästä kellonsoittokokeilusta eli nefriittikellojen soitosta. Arviot olivat aivan erilaisia: ”Onpa kaunista!” ja jopa ”Se on pseudotieteellistä!” ja ” Näin ei saa tehdä!” Petroskoin valtionkonservatorion jatko-opiskelija Kirill Gurejev yritti systematisoida kaikki kellonsoittotyypit ja piti esitelmän aiheesta Kellosarjojen stabiilisuus ja ainutlaatuisuus soittotaiteen vaihtelevaisuutta varmistavana tekijänä.

Festivaali huipentui kellonsoittajien gaalakonserttiin. Festivaalin osallistujat esittivät Kiži-saaren vieraille eri kellonsoittokouluja ja -tekniikoita, kun nousivat vuorotelleen arkkienkeli Mikaelin tsasounan kellotapuliin. Matkustajat voivat myös kokea kellonsoittajan ammattia: Kižin pogostan lähelle on asennettu pieni kellotapuli.   

Kiži-museon johtaja Jelena Bogdanova piti tervehdyspuheen ja kiitti foorumin järjestäjää, tunnettua kižiläistä kellonsoittajaa Igor Hutteria: Hutterin innostuksen ansiosta luonnonsuojelusaarelle on saapunut Venäjän ja muiden maiden parhaita kellonsoittajia. 

Festivaalin nuorimpia osallistujia oli 23-vuotias Arseni Bykadorov, tunnetun muusikon, Myllärit-bändin ”deduškan” Aleksandr Bykadorovin poika. Vuonna 2014 Igor Hutter kuuli, että Arseni soitti kelloja itseään varten, ja ymmärsi, että tämän taiteen on oltava kaikkien kuunneltavissa. Nyt Arseni Bykadorov on kokenut kellonsoittaja, hän soittaa Petroskoin kirkoissa ja Kižin saarella. Vastatessaan kysymykseen kellonsoittajan ammatin ominaisuuksista Arseni sanoi: ”Kellonsoittaja ei ole ammatti eikä harrastus. Se on ylhäältä lähetettyä...” 

Kiži-museon lehdistöpalvelu


Galleria


« Takaisin edelliselle sivulle