Laulujuhlalla on historiaa 100 vuotta. Ensimmäinen kerta se on pidetty Sortavalan kaupungissa jo vuonna 1896, ja vuonna 1935 juhlaan kokoontui ennätysmäärä osanottajia – noin kaksikymmentätuhatta, eli niiden määrä oli 5 kertaa enempi kuin kaupungin asukkaiden määrä (silloin Sortavala kuului Suomeen). Sen lisäksi, Kansainvälisen laulujuhlan aikana tapahtui EIGU -karjalankielisen lasten oopperan ensi-ilta, joka esitettiin myös Veskelyksen kylässä.
Tapahtuman painopisteena on laulukulttuurin säilyttäminen ja kehittäminen, tunnetuksi tekeminen sekä kuorolaulajien esiintymistaitojen kehittäminen, uusien kykyjen etsintä ja tukeminen.
Kansainvälisen laulujuhlan avajaiset pidettiin 14. kesäkuuta Karjalan tasavallan Musiikkiteatterissa. Eepisen foorumin keskeisenä päivänä oli 15. kesäkuuta, kun Kurovin aukiolla tapahtui Eepisen foorumin ja laulujuhlan päätösseremonia. Sen lisäksi, juhlan vieraat voivat käydä markkinoissa, missä myytiin käsityöläisten valmistamia tuotteita, lapsille ja aikuisille suunnitteluissa leikki- ja interaktiivisissa paikoissa. Kukin halukas voi käydä valokuvaamossa ottamassa valokuvia muistokseen ja kehotaiteen studiossa, pelata perinteisiä karjalaisia ja suomalaisia pelejä tai pistää tanssiksi tarttuvan kansallismusiikin säestyksellä. Sielläkin Karjalan pääkaupungin vieraat ja asukkaat katsoivat Karjalan nukketeatterin ”Teenjunti Petrovskaja slobodassa” –näytelmää, osallistuivat Karjalan tunnettujen taiteilijoiden Margarita Jufan ja Jegor Kukuškinin pitämissä työpajoissa.
Kirovin aukiolla toimi Premjer-kulttuurikeskuksen elokuvateatteri. Ohjelmassa oli Laulujuhla Petroskoissa – katkelma uutiskatsauksesta vuodelta 1953, Kalevala-eepokseen perustuva Sampo –satuelokuva ja Karjala on tie salaisuuksiin -dokumenttielokuva ”Suuren kultaisen renkaan salaisuudet” -sarjasta.