Русская версия  |  Suomi

Suomalais-ugrilainen kauttakulku – 2012

Sukukansojen tapaamisista Komin seudulla on alkanut Suomalais-ugrilainen kauttakulku

 

14. marraskuuta 2012 Syktyvkarissa tapahtui Suomalais-ugrilainen kauttakulku: sukukansojen tapaamiset –kansainvälisen taide- ja perinnefestivaalin ensimmäinen konsertti. Komin tasavallan Kansallisen musiikki- ja draamateatterissa tapasivat toisensa esiintyjät Virosta, Karjalasta ja Komista.

Festivaalin ensimmäiseen vaiheeseen osallistuivat Karjalan kansalliskuoro Oma pajo Petroskoista, folkyhtye Leigarid Virosta Tallinnasta ja kansalliskuoro Zorjuška Komin tasavallan Kotkerosin piiristä. Taiteilijat osallistuivat konserttiin ensimmäisen kerran. Sen lisäksi, yhtyeet Virosta ja Karjalasta saapuivat ensimmäisen kerran Komiin.

 ?????????

 

 

????????? 
Leigarid-yhtye
Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Barahova piti tervehdyspuheen Venäjän Kansantaiteen talon nimissä, joka on festivaalin järjestäjä. Tatjana Barahova sanoi, että jo pari päivää sitten, 16. marraskuuta, seuraava festivaalin konsertti pidetään Hanti-Mansijskissa. Sitten festivaali lähtee Marin tasavaltaan ja Udmurtiaan. T. Barahova kiitti festivaalin pysyviä mediakumppaneita Komi gor – televisio- ja radioyhtiötä, Jurgan-televisiokanavaa ja Komi mu –kustannustaloa.

 

 
Ensimmäisenä lavalla esiintyi ulkomaalainen Leigarid-folkyhtye, jonka nimi käännettynä suomeksi tarkoittaa ”vaeltavia muusikkoja”. Taiteilijat valloittivat yleisön taiteellisuudellaan, riemukkailla tansseilla ja helkkyvillä lauloilla. Erityistä huomiota herättivät esiintyjien kansanpuvut, jotka kuvaavat Viron eri maakuntien asukkaiden vaatteita.
Tututstuttamista itämerensuomalaisten kansojen musiikkiperintöön jatkoi Karjalan kansalliskuoro Oma pajo. Käännettynä suomeksi kuoron nimi tarkoittaa ”omaa laulua”. Kuoron esittämät laulut ovat erittäin lyyrisiä ja melodisia. Kanteleen ääni ikään kuin siirsi yleisön Karjalaan, joka on Kalevalan runojen synnyinmaa. Muusikot lauloivat perinteisiä karjalaisia ja lauluntekijöiden lauluja ja tanssivat karjalaisia tansseja.
 ?????????
 
Karjalan kansankuoro 
?????????
Zorjuška-yhtye

Illan lopussa esiintyi Komin tasavallan Kotkerosin piirin kansankuoro Zorjuška. Komin kieltä osaavat katsojat hymyilivät, koska yhtye on esittänyt paljon humoristisia ja ilkikurisia lauluja. Kotkerosin piirin todellinen hymni on tullut tunnetusta kansanlaulusta nimeltä Doli-šeli.

Komien laulukulttuurin tutustuttivat Valentina Evsejevan palkinnon saanut Komin tasavallan ansioitunut taiteilija Vera Bulyševa ja solisti Nikolai Tšernyh.
 
Seremonia, missä konsertin osanottajille luovutettiin diplomit, päättyi piirileikkiin. Tunnetuimman komilaisen Marjamol-laulun soidessa pisti tanssiksi virolaisia, karjalaisia ja komilaisia muusikkoja.

Konsertti päättyi, mutta artisteilla oli vielä yksi luova päivä edessä. Tänään muusikot käyvät Suomalais-ugrilaisessa etnokulttuurisessa puistossa Syktyvdinin piirin Ybin kylässä. Sen lisäksi, he osallistuvat luoviin tapaamistilaisuuksiin kulttuuriopiston ja taideopiston opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Kulttuuriohjelma päättyy illanviettoon Syktyvkarin komien kulttuurikeskuksessa.

 
                          ????????? ????????? ?????????
 
Konsertin Komin tasavallassa järjestivät Venäjän valtiollinen kansantaiteen talo, Venäjän federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus ja Komin tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriö. Festivaali pidetään Venäjän federaation kulttuuriministeriön tuella.
 

«Suomalais-ugrilainen kauttakulku tapahtui ensimmäisen kerran Jugran maalla
 
????????? 
Kansainvälinen taidefestivaali ”Suomalais-ugrilainen kauttakulku: sukukansojen tapaamiset” tapahtui ensimmäisen kerran Hanti-Mansian piirikunnassa – Jugrassa. 16. marraskuuta Hanti-Mansijskissa lahjakkaiden lasten taidekeskuksen lavalla esiintyi taiteilijaryhmiä Jamalin Nenetsiasta ja Hanti-Mansian autonomisesta piirikunnasta – Jugrasta.

 

Festivaalin osanottajat Jamalista - kansallinen Sjojotej Jamal –lauluyhtye - upottivat vieraat pohjolan kansojen musiikkiin. Jugran etnokulttuurista taidetta esittivät Kansainvälinen muotikeskus, Solntse (Aurinko) -obinugrilaisten kansojen teatteri ja mansilaisten harrastajataiteilijoiden folkyhtye Ergyt-ijkvyt puvlyn mahum (Lauluissa ja tansseissa uivia ihmisiä).
 
Vieraat saivat sekä kuunnella mansien, hantien, nenetsien ja selkuppien kansanlauluja että nähdä Pohjolan kansojen hiotut liikkeet. Konsertti loppui yhteiseen konserttinumeroon, joka syntyi luovassa pajassa, missä osanottajat vaihtoivat kokemuksiaan sekä onnistuivat yhdistämään Jamalin ja Jugran sukukansojen kulttuureja.

Konsertin lukuisille katsojille ja vieraille lausui tervehdyspuheen Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan – Jugran kulttuuriministeriön johtaja Aleksandr Karmazin. Hän toivotti festivaalille tulevaa menestystä ja uusia hankkeita, jotka järjestettäisiin Jugrassa yhdessä Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen kanssa.

 ?????????

 

"Jugra toi uuden tuulen Suomalais-ugrilainen kauttakulku –hankkeeseen ja antoi mahdollisuuden sekä ammattimaisille että harrastajataiteilijoille esittää omaa taidettaan," on korostanut Venäjän Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen johtaja Tatjana Barahova.

 

????????? 
Jugran maalla festivaali pidettiin pitkäaikaisen hankkeen nimeltä ”Kansallisten kulttuurien vuoropuhelu” osana. Konsertin Hanti-Mansijskissa järjestivät Venäjän federaation kulttuuriministeriö, Venäjän valtiollinen kansantaiteen talo,Venäjän federaation Suomalais-ugrilainen kulttuurikeskus, Venäjän federaation suomalais-ugrilaisten kansojen liitto ja Hanti-Mansian autonomisen piirikunnan – Jugran Kultura (Kulttuuri) -taiteilijayhdistys.
 ?????????

Komit, mordvalaiset ja marit esittivät kansanlauluja konsertissa Joškar-Olassa

 

????????? 
23. marraskuuta 2012 Joškar-Olassa 30-vuotisjuhlan voiton kinniaksi nimetyssä kulttuuripalatsissa tapahtui seuraava taide- ja perinnefestivaali ”Suomalais-ugrilainen kauttakulku: sukukansojen tapaamiset”. Tänä päivänä vieraanvarainen marien maa vastaanotti taiteilijat Komista ja Mordvasta.

 

Juhlakonsertin vieraille ja osanottajille pitivät tervehdyspuheet Marin tasavallan hallituksen varapuheenjohtaja, kulttuuri-, lehdistö- ja kansallisuusasioita hoitava ministeri, Venäjän federaation ja Marin tasavallan ansioitunut kulttuurityöntekijä Mihail Vasjutin, Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen varajohtaja Aleksandra Bušujeva, Marin tasavallan kansantaiteen ja kulttuuritoimen tiedekeskuksen johtaja Tamara Dmitrijeva ja Mordvan N. P. Ogarjovin valtionyliopiston yhteydessä toimivan Kansalliskulttuurin instituutin varajohtaja Alla Kazantseva.

Festivaalin avajaisissa esiintyivät Marin tasavallan ansioitunut taiteilija Svetlana Stroganova ja marien tanssiteatteri Tsarmis. Sitten alkoi kolmen suomalais-ugrilaisen kansan tanssien ja laulujen ilotulitus, jonka aikana nautittiin komien, marien ja mordvalaisten taiteesta.

 

Festivaali-iltana Mordvaa edusti kansallinen tanssiyhtye Mordovotška ja kansallinen lauluyhtye Sjulgamo. He tanssivat vanhoja mokšalaisia ja erzäläisiä tansseja sekä lauloivat lauluja, mm. onnentoivotuksia hääparille ja iloisia rekilauloja. Komin tasavallasta saapui kansallinen tanssiyhtye Tsvety Severa (Pohjolan Kukat). Se esitti tansseja nimeltä Taigan suitti, Kuim para, Norpan kutsuhuuto ja Pohjoiset fantasiat.
 ?????????
Marin tasavaltaa edusti kansan perinneyhtye Marij pamaš. Se esitti vuorimarien, Jelabugan, Baškirian, Uralin ja Kirovin marien tansseja.
 
Salissa mukana oleva yleisö katsoi kaksituntista konserttia innostuneena ja hengitystään pidätellen. Musikki-ilta loppui Sernurin häät -lauluun ja tanssiin, johon osallistui kaikki taiteilijaryhmät.

 

????????? 
Suomalais-ugrilaisten tapaamiset eivät päättyneet tähän festivaaliin. 24. marraskuuta Marin tasavallan I. S. Palanatain kulttuuri- ja taideopistossa professori, taiteentutkimuksen tohtori ja Mordvan N. P. Ogarjovin valtionyliopiston kansallisen koreografian johtaja piti luovan pajan mordvalaisesta kansantanssista. Konsertin Marissa järjestivät Marin tasavallan kulttuuri-, lehdistö- ja kansallisuusasioita hoitava ministeriö ja Marin tasavallan kansantaiteen ja kulttuuritoimen tiedekeskus.

Suomalais-ugrilainen kauttakulku päättyi mummojen konserttiin Udmurtiassa

 

26. marrakuuta 2012 Udmurtiassa päättyi Kansainvälinen taidefestivaali ”Suomalais-ugrilainen kauttakulku: sukukansojen tapaamiset”. Vierailulla mummoilla –nimiseen konsertiin osallistui vanhemman sukupolven folkyhtyeitä Udmurtiasta, Marin tasavallasta ja Permin aluepiirin Komin Permin piirikunnasta.

Udmurtian tasavallan Kansojen ystävyyden talossa avattiin kiertävä näyttely. Näyttely on alueiden välisen Enoška (Satenkaari) –nimisen ulkoilmamaalauksen tulos, johon osallistui taiteilijoita ja valokuvaajia. Näyttelyn avajaisten jälkeen taiteilijat Udmurtiasta ja Permin Komista jatkoivat kommunnikointia pyöreän pöydän ääressä. Keskusteluun etnofuturismin asemasta nykytaiteessa osallistui myös muusikkoja, runoilijoita ja kirjailijoita-etnofuturisteja.
 ?????????

 

????????? 
Samana päivänä Kansojen ystävyyden talossa pidettiin tieteellinen konferenssi ”Volga-Uralin kansojen puvut aineellisena ja hengellisenä perintönä”. Kansanteiteilijät, museoiden toimihenkilöt, historioitsijat, suunnittelijat ja folk-yhtyeiden johtajat Udmurtiasta ja Permin aluepiirin Komin Permin piirikunnasta keskustelivat suomalais-ugrilaisten kansanpukujen, korujen ja asusteiden käytöstä nykyelämässä.
 
Illalla Udmurtian kansallisen filharmonian lavalla tapahtui suurella menestyksellä konsertti Vierailulla mummoilla. Kansanyhtye Savak kundem Marin tasavallasta, kansanperinneyhtye Kukuška Permin aluepiirin Komin Permin piirikunnasta, folkyhtyeet Besermän krez' ja Apaijos Udmurtiasta esittivät muinaisia menoja.

Konsertin lopussa esiintyivät perinteisen tanssin studio Ekton korka ja yleisön suosikit Buranovon mummot eli Buranovskie Babushki.

Iževskissa konsertin järjestivät Udmurtian tasavallan kansallisuuspolitiikan ministeriö ja Kansojen ystävyyden talo.

 

Suomalais-ugrilainen kauttakulku –taidefestivaali on Venäjän valtiollisen kansantaiteen talon ja Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisen kulttuurikeskuksen pitkäaikainen hanke, joka toteutetaan Venäjän federaation kulttuuriministeriön ja Venäjän federaation Suomalais-ugrilaisten kansojen liiton tuella. Festivaali alkoi vuonna 2008 nimellä ”Suomalais-ugrilainen kauttakulku: kansojen kulttuuri”. Vuonna 2010 pidettiin Suomalais-ugrilainen kauttakulku: etninen fantasia – taidefestivaali.
 
Tänä vuonna festivaali ”Suomalais-ugrilainen kauttakulku: sukukansojen tapaamiset on saanut oman tunnuskuvansa, jonka keskeinen elementti on jatkuvaa liikkumista ja kehitystä ilmaiseva pyörä. Tämän festivaalin kaikkien konserttien ohjelmaan kuului tansseja ja lauluja suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen kielillä.
 ?????????

« Takaisin edelliselle sivulle